Matkakokemuksen rikastuttaminen mielessä? Yksi keino tähän voi olla lyhytkestoiseen talkootyöhön osallistuminen matkan yhteydessä.
Talkootyö matkailijalle: mitä se tarkoittaa?
Talkootyö on vapaaehtoista, palkatonta työtä, jota tehdään yhteiseksi hyväksi (Elävä perintö 2023). Matkailun yhteydessä se voi tarkoittaa esimerkiksi päivän tai muutaman tunnin osallistumista kansallispuiston kunnostustöihin, auttamista sadonkorjuussa luomutilalla tai talkooapua kyläjuhlien järjestämisessä. Kyse ei ole kokopäiväisestä rehkimisestä, vaan yhteisöllisestä ja usein elämyksellisestä hetkestä. Talkoissa matkailija pääsee mukaan paikalliseen arkeen ja yhteisöön, mikä tuo syvempää merkitystä matkailukokemukseen (vrt. massaturismi).
Modernissa ajassa talkootyön motivaatiot ovat kuitenkin muuttuneet. Satakunnan museon intendentti Akuliina Aartolahden mukaan ihmiset harkitsevat tarkemmin, mihin talkoisiin osallistuvat: aika on rajallinen, eikä velvollisuus enää yksin riitä. Sen sijaan yhteisö, merkitys ja hyvä seura korostuvat. Nuoret talkoilevat usein tapahtumissa tai seuroissa, vaikka eivät miellä sitä perinteiseksi talkootyöksi – he seuraavat intohimoaan, eivät traditiota. (Sillanmäki 2024.)
Tämä avaa kiinnostavan mahdollisuuden myös matkailijoille: miksei reissun aikana voisi liittyä hetkeksi osaksi tällaista yhteisöä?
Esimerkkejä lyhytkestoisesta talkootyöstä matkailijoille:
- Luontokohteet: Esimerkiksi Suomessa Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus järjestävät vuosittain talkooleirejä luonnonsuojelualueilla. Polkujen kunnostus tai vieraslajien torjunta ovat esimerkkejä konkreettisista tehtävistä. → https://www.luontoon.fi/talkoot
- Kulttuurifestivaalit /-tapahtumat
- Ympäristöprojektit: Esimerkiksi monissa ulkomaiden kohteissa järjestettävät rannansiivoustapahtumat tai puidenistutustalkoot. → https://trashhero.org/
Suomessa tehtävä talkootyö: helppo ja vastuullinen tapa vaikuttaa
Suomessa talkootyöllä on pitkä historia. Talkoot valittiin vuonna 2023 mukaan Unescon elävän perinnön kansalliseen luetteloon. (Elävä perintö 2023, Sillanmäki 2024.) Ne ovat keino säilyttää paikalliskulttuuria ja mahdollistaa sellaista toimintaa, johon ei muuten olisi resursseja.
Suomessa matkustaessa talkootyöhön osallistuminen on usein yksinkertaista ja aidosti hyödyllistä. Esimerkiksi kansallispuistojen polkujen kunnostus, kylätapahtumien järjestelyapu tai maatilojen satokauden kiireissä auttaminen voivat olla matkan parhaita muistoja. Talkoopäivä tarjoaa paikallisia kohtaamisia, konkreettista tekemistä ja mahdollisuuden antaa jotain takaisin.
Vapaaehtoistoimintaan osallistumista matkalla pidetään yleisesti kestävän matkailun muotona, koska se voi tarjota syvemmän ymmärryksen kohteen luonnosta, kulttuurista ja yhteisöstä verrattuna tavanomaiseen turismiin. Parhaimmillaan tällainen toiminta voikin tukea luonnonsuojelua tai paikallispalveluiden säilyttämistä, jos se on aidosti yhteisölähtöistä ja paikallisten tarpeista nousevaa. (Röntynen, 2023.)
Kyse ei ole pelkästään työnteosta, vaan yhteisöllisestä kulttuuriperinnöstä, joka on edelleen elävä osa suomalaista arkea.
Entä ulkomailla? Kysy kriittisiä kysymyksiä
Ulkomailla talkoo- tai vapaaehtoistyötä suunnitellessa on erityisen tärkeää selvittää, kenen hyväksi työ tehdään ja millä ehdoilla. Toiminnan tulisi aidosti hyödyttää paikallista yhteisöä – ei korvata palkkatyötä tai aiheuttaa haittaa. Kysy esimerkiksi:
- Onko toiminta paikallisyhteisön toivomaa ja tarpeellista?
- Korvaako se paikallista palkkatyötä?
- Kuka hyötyy toiminnasta?
- Onko projekti suunniteltu paikallisten tarpeista käsin?
- Onko toiminta pitkäjänteistä vai vain matkailijoiden ehdoilla järjestetty?
Vastuullinen talkootyö kunnioittaa paikallista osaamista, eikä pyri pelastamaan ketään ulkopuolelta käsin.
Kritiikkiä on kohdistettu erityisesti niin kutsuttuun ”orphanage voluntourismiin”, jossa länsimaalaiset matkailijat käyvät lyhytaikaisesti ”auttamassa” lastenkodeissa. Tällaiset vierailut voivat aiheuttaa lapsille haittaa ja edistää lastenkotibisnestä – ei vastuullisuutta (ks. esim. Bott, 2021).
Hyviä ohjenuoria tarjoaa Reilun matkailijan ohjeemme → reilumatkailu.fi
Talkoilua käytännössä – Reilun matkailun yhdistys osallistui vieraslajitorjuntaan
Reilun matkailun yhdistyksenä halusimme tänä kesänä omakohtaisesti tarkastella, millainen rooli talkootyöllä ja konkreettisella luonnonhoidolla voi olla osana kestävää matkailua. Osallistuimme talkoopäivään, jossa torjuimme haitallista vieraslajia – komealupiinia – kitkemällä sitä yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa.
Kokemus oli fyysisesti työläs mutta palkitseva: se antoi meille mahdollisuuden pohtia, miten luonnon monimuotoisuuden suojeleminen voi olla osa vastuullista matkailuelämystä. Näimme, että tällainen osallistava ja paikallisuuteen sidottu toiminta voi vahvistaa matkailijan ymmärrystä ympäristöstä sekä synnyttää yhteisöllisyyttä.
Päivän päätteeksi pidimme yhdistyksen kesäkokouksen ja avasimme samalla kesäkauden yhteisellä hetkellä. Palaamme tähän päivään ja sen herättämiin ajatuksiin tarkemmin kesälomien jälkeen julkaistavassa omassa blogitekstissä.
Nyt – reilua reissukesää kaikille! ☀️
Kirjoittaja: Sini Sarén, Reilun matkailun yhdistys
Lähteet:
Elävä perintö (2023). Elävän perinnön kansalliseen luetteloon 22 uutta kohdetta. Aineeton kulttuuriperintö Suomessa. Museovirasto. https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/fi/artikkeli/kansallinen-luettelo-2023
Bott, E. (2021). Rescue, rehabilitation, and the realities of post-orphanage life: Voices from Nepal. Annals of Tourism Research, 87, 103110. https://doi.org/10.1016/j.annals.2020.103110
Röntynen, R. (2023). Suomen vapaaehtoismatkailun yhteys kestävään kehitykseen. Teoksessa A. Aartolahti, M. Pitkänen & R. Röntynen (toim.), Kansalaisaktiivisuus ja talkoot (s. 108–110). Kestävä matkailu -hanke, JAMK. URN: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-653-8
Sillanmäki, L. (2024). Talkootyötä tehdään eri syistä kuin aiemmin – näin järjestät hyvät talkoot. Yle. https://yle.fi/a/74-20071356
Kuvat: Pexels