Tiedä 

Matkakokemuksia saa jakaa, mutta kunnioitus paikallisia ja ympäristöä kohtaan pitää huomioida viestinnässä. Matkailuun ja kohteisiin liittyvät mielikuvat perustuvat paljolti eri tahojen luomille kuvitelmille siitä, mitä nämä paikat ovat. Matkailijana olet osana luomassa mielikuvia kertomasi ja kuvaamasi kautta.  

Kokemastasi ja näkemästäsi kertominen voi parhaimmassa tapauksessa edistää reilua matkailua, ja auttaa seuraavia matkustajia sekä paikallisia toimijoita. Reiluista vaihtoehdoista kertominen lisää muiden matkailijoiden tietoisuutta ja halua etsiä uusia sekä kestäviä vaihtoehtoja. Voi hyvinkin olla, että monet matkustajat olisivat kiinnostuneita vastuullisista palveluista, mutta tietoa ei ole ollut välttämättä saatavilla. Kysyntä vastuullisia vaihtoehtoja kohtaan lisää myös paikallisten toimijoiden ja matkanjärjestäjien kiinnostusta kehittää palveluitaan ja tuotteitaan reilumpaan suuntaan.

Rakentavan palautteen antaminen matkakohteesta tai palveluista on tärkeää, sillä palautteen avulla toimintaa voidaan kehittää. Älä vaikene matkailijana selkeistä epäkohdista tai negatiivisista kokemuksista. Muutosta ei välttämättä tule, jos asiakkaat eivät siitä huomauta. 

Toimi 

  • Tiedosta vastuusi viestijänä.
    Muista, että niin yksittäiset matkailijat ja matkabloggaajat kuin matkailualan vaikuttajat, matkatoimistot ja matkakohteen markkinointiorganisaatiot ovat vastuussa siitä, millaisia kuvitelmia he paikoista ja niiden ihmisistä luovat ja ylläpitävät.
  • Viestiessä perusta tietosi faktoihin ja hanki tarvittaessa lisää tietoa.
    Sosiaalisen median julkaisuilla voi olla isokin vaikutus, ja julkaisut liikkuvat nopeasti. Tarkista ettet välitä väärää informaatiota, ja tarkista faktat. 
  • Muista lähdekritiikki etsiessäsi tietoa kohteesta.
    Aina ei kannata valita palvelua tai kohdetta suoraan sosiaalisen median vaikuttajien perässä. Perehdy kohteeseen ja/tai palveluun useiden lähteiden kautta. Aidoilta vaikuttavat kokemukset tai keskustelupalstojen kommentit voivat olla myös maksettuja mainoksia tai tahallista väärää informaatiota, minkä takia niitä kannattaa tarkastella myös kriittisesti.
  • Muista kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä ja arvokkuutta viestinnässä.  
    Edes hyvät tarkoitusperät, kuten hyväntekeväisyys, auttaminen tai tietoisuuden lisäämiseen pyrkiminen eivät oikeuta välinpitämättömyyteen paikallisten ihmisarvon edessä.
  • Pyydä ihmisiltä lupa ennen kuvaamista.
    Alaikäisiä tulisi kuvata vain huoltajan luvalla. Vältä kuvaamasta ja esittämästä ihmisiä haavoittuvissa ja epäkunnioittavissa tilanteissa, esimerkiksi sairastuneena, raskaassa työssä tai päihteiden vaikutuksen alaisena. Voit pohtia asiaa esimerkiksi sen kautta, että missä tilanteessa haluaisit itseäsi kuvattavan.
  • Pyydä valokuvan tai videon julkaisuun lupa.
    Jos haluat julkaista kuvan tai videon sosiaalisessa mediassa, jossa esiintyy tunnistettavia ihmisiä, niin kysy kuvattavilta lupa julkaisuun. Tee selväksi missä kanavassa kuvan julkaiset ja minkälaisessa kontekstissa. Lisää kuvatekstiin paikka ja mieluiten kuvattavan nimi.  
  • Tarkista onko valokuvaaminen sallittua tai soveliasta.
    Tarkista etukäteen, mitä kohteen käyttäytymissäännöt tai valtion lainsäädäntö sanovat valokuvauksesta. Ole erityisen tarkkana uskonnollisissa, historiallisissa ja/tai poliittisissa kohteissa. Älä tunkeudu ihmisten yksityisalueelle tai koteihin ilman lupaa kuvaamaan. Jos näet valokuvauksen kieltävän kyltin tai ohjeen, niin älä kuvaa. 
  • Aina ei tarvitse somettaa tai kuvata.
    Mieti onko kuvaaminen ja julkaisu aina tarpeellista, esimerkiksi historiallisilla muistopaikoilla iloisten selfieiden ottaminen voi olla epäkunnioittavaa. Huomioi myös turvallisuus, ja älä mene väkisin vaarallisiin paikkoihin valokuvaamaan.  
  • Varmista, että viestisi on monipuolinen.
    Älä vahvista negatiivisia stereotypioita ihmisistä ja paikoista tai sorru yksipuolisiin tarinoihin, jotka ovat todennäköisesti kerrottu jo useasti. Sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus välittää monipuolista ja uutta tietoa matkailijana. Esimerkiksi köyhyyden romantisointi ja oman valta-aseman pönkittäminen ns. “Valkoisen pelastajan” roolissa ovat yksipuolista viestintää. Parhaiten toimit, jos annat äänen hänelle kenestä viestit tai kysyt paikallisilta, mitä haluaisit elämästään ja ympäristöön viestittävän.
  • Varmista, että viestisi vastaa todellisuutta.
    Vältä esittämästä kohteen paikallisia “eksoottisempina” kuin mitä he todella ovat. Esimerkiksi alkuperäiskansojen edustajat kuvataan usein vain perinneasuissaan – vaikka harva niitä oikeasti arjessaan käyttäisi. Mikäli julkaiset kuvia paikallisista perinneasuissa, taustoita missä tilanteessa kuva on otettu ja milloin asuja käytetään.
  • Puutu viestinnän epäkohtiin ja opi omista virheistä.
    Mikäli huomaat, että olet itse viestinyt epäkunnioittavasti, pahoittele, käy muokkaamassa viestiäsi sekä myönnä tehneesi virhearvio. Mikäli koet, että joku muu viestii ihmisarvoa loukaten ja epäoikeudenmukaisesti, huomauta asiasta ja ohjeista heitä toimimaan yhdenvertaisemmin. Voit myös kannustaa heitä perehtymään esimerkiksi näihin ohjeisiin. 
  • Viesti myös matkakohteellesi ja anna palautetta.
    Matkan aikana olisi tärkeää kertoa matkanjärjestäjälle tai palveluille joita käytät niin hyvistä kuin huonoista asioista asiallisesti. Voit myös antaa palautetta erilaisten sovellusten kautta, kuten TripAdvisor.
  • Puutu epäkohtiin ensisijaisesti viranomaisten kautta.
    Jos kohtaat jotain suoranaisen rikollista, ole rohkea ja uskalla puuttua asiaan. Ilmoita havainnostasi ensisijaisesti viranomaisille tai matkanjärjestäjälle. Jos et ole varma onko havaintosi epäeettinen tai vastuuton, niin perehdy asiaan syvemmin ja ota yhteyttä matkanjärjestäjään tai viranomaisiin (esim. poliisi, lähetystöt).
  • Kerro näkemästäsi ja kokemastasi.
    Kerro hyvistä reilun matkailijan vaihtoehdoista ja vastuullisista toimijoista eteenpäin. Voit myös jakaa negatiivisia kokemuksia matkailun vastuullisuudesta ja tuoda aiheen keskusteluun, mutta muista ilmaista huolesi asialliseen tyyliin. Voit jakaa tietoa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, blogiteksteinä, Facebook-ryhmissä, erilaisilla keskustelufoorumeilla ja sovelluksissa (esim. TripAdvisor jne.), tuttaville ja läheisille.

Syvenny 

Anu Perhon Reilun matkailun yhdistykselle tekemä opinnäytetyö (2023): Kulttuurisensitiivisyys sosiaalisessa mediassa – opas reilumpaan someviestintään matkailijoille (PDF).

Reilun matkailun yhdistyksen julkaisu (2019) Ohjeisto matkailijoille, matkanjärjestäjille ja matkailusta viestiville (PDF) Julkaisusta opit miten voit vaalia yhdenvertaisuutta matkailusta viestiessä.

Reilun matkailun yhdistyksen blogi (2019) Millaisia eriarvoistavia stereotypioita matkailu osaltaan ylläpitää, ja voiko niitä välttää? Tässä blogitekstissä paneudutaan erityisesti matkailuviestinnän ja kertomusten stereotypioihin.

Yhdenvertaisempaa matkailua globaaliin etelään – hankkeella on useita hyviä aiheeseen liittyviä blogitekstejä ja materiaaleja. Katso kaikki materiaalit ja blogitekstit.

Reilun matkailun yhdistyksen blogi valokuvauksesta (2017): Kuinka olla reilu reissukuvaaja? Tässä blogitekstissä yhdistyksen aktiivi Ilona Lindh avaa ajatuksiaan reilusta valokuvauksesta.

Radi-Aidin ohjeistus sosiaalisen median julkaisuihin matkailijoille (2017): How To Communicate The World Kattavasta ohjeistuksesta löytyy mm. Somejulkaisujen check-list ja konkreettisia esimerkkejä.

Valpas median artikkeli (2020) “Milloin matkakuva kannattaa jättää ottamatta? Yli 100 maassa kuvannut Hannu Laakso on oppinut matkakuvaamisen etiikkaa kantapään kautta” Artikkeli kertoo ohjeita vastuulliseen matkakuvaamiseen ja matka- ja luontokuvaaja Hannu Laakson ajatuksia aiheesta. 

Harold Goodwin (2021) We tell the wrong stories about Africa. Artikkeli, jossa professori Goodwin tarkastele tarinankerronnan merkitystä matkailualalla.