Suomalaisessa matkailussa puhumme usein ”vastuullisuudesta” mutta harvemmin pysähdymme katsomaan, mitä vastuullisuus matkailussa käytännössä tarkoittaa. Se syntyy lopulta teoista, ei sertifikaateista. Se syntyy siitä, että joku tarttuu viikatteeseen, kutsuu kyläläiset mukaan – ja ryhtyy tekemään.
Nuuksiossa toimiva Hawkhill on tästä esimerkki. Yrityksen vastuullisuustyötä koordinoiva Annu Huotari on vuosien ajan kantanut huolta alueelle levinneistä komealupiinin kaltaisista vieraslajeista. Huoli ei ole jäänyt puheen tasolle: ensin hän kitki lupiineja omin voimin, sitten yhdessä kollegan kanssa ja lopulta hän keksi järjestää talkoot.
”Kun tajusin, kuinka valtavasti lupiineja on, tiesin, että me kaksi emme voi voittaa tätä taistelua”, Huotari sanoo. Niin syntyi ensimmäinen talkoopäivä. Ja sen jälkeen toinen. Ja kolmas.
Lupiinitalkoista kasvoi koko kylän voima
Muutamassa vuodessa talkoot ovat laajentuneet ympäröiviin kyliin ja osaksi yritysverkoston toimintaa. Vuonna 2024 vapaaehtoiset keräsivät huikeat 17 000 litraa lupiineja.
Talkoisiin ovat osallistuneet:
- kyläläiset
- yritysverkoston jäsenet
- matkailijat
- yritysasiakkaiden ryhmät
Myös matkailijat osoittaneet kiinnostusta osallistua ja Hawkhill onkin kokeillut ensimmäisiä kaupallisia työpajoja, kuten lupiiniretriittiä, jossa lupiinin lehdillä on värjätty lankaa. Teko on pieni mutta merkityksellinen esimerkki siitä, mitä vastuullinen matkailu voi parhaimmillaan olla: ei vain kuluttamista, vaan osallistumista ja oppimista.
Hawkhillin esimerkki osoittaa, että talkoot eivät ole ”vanhanaikaista puuhastelua” – ne ovat konkreettista biodiversiteettityötä, josta moni suuri toimija voisi ottaa mallia.
Kun matkailija tekee – ymmärrys kasvaa
Moni matkailija haluaa tänä päivänä ”aidon kokemuksen” ja sen voi saada kirjaimellisesti käsillä tehden osallistumalla esimerkiksi matkailuyritysten järjestämiin talkoisiin, linnunpönttötyöpajoihin, hyönteishotellien rakentamiseen tai villiyrttiretkille.
Työpajoissa ei tehdä tuotteita ”hauskana ohjelmana”, vaan niillä on selkeä tarkoitus. Pöntöt rakennetaan lintujen lajityypillisen käyttäytymisen mukaan, hyönteishotellit perustuvat luonnon tarpeisiin, ja villiyrttiretkillä opitaan, mitä CO₂-vapaata ravintoa luonnosta voi kerätä.
Moni osallistuja kertoo yllättyneensä; joku oppii lupiinin haitallisuudesta, toinen näkee ensimmäistä kertaa miltä ennallistettu suo näyttää, kolmas lähtee kotiin miettimään omaa kulutustaan uudella tavalla. Reilun matkailun yhdistys kannustaakin matkailijoita osallistumaan alueiden suojeluun ja oppimaan luonnosta – olipa kyse sitten vaikka talkoista, tai linnunpönttöjen rakentamisesta.
”Jos joku muuttaa yhden asian omassa toiminnassaan osallistumisen seurauksena, olemme onnistuneet”, Huotari sanoo. Tämä on myös Reilun matkailun yhdistyksen tavoite.
Talkoot opettavat, että vastuullisuus ei synny ostamalla, vaan tekemällä. Ne muistuttavat myös siitä, että pienet yritykset ja yhteisöt voivat olla isoja voimia ympäristön puolesta
”Jos joku muuttaa yhden asian omassa toiminnassaan osallistumisen seurauksena, olemme onnistuneet”, Huotari sanoo.
Tämä on myös Reilun matkailun yhdistyksen tavoite.
Mitä matkailuyritys oppii vapaaehtoisilta?
Haastattelussa Huotari nostaa esiin myös toisen suunnan: vapaaehtoiset ja matkailijat opettavat yritykselle takaisin.
Villiyrttiretkillä osallistujat tuovat omia perinnetietojaan, usein sellaisia, joita ohjaajat eivät itse edes tunne. Kansainväliset matkailijat muistuttavat siitä, miten ainutlaatuiselta suomalainen luonto heistä tuntuu – hiljainen järvenranta, autio metsäpolku, sammaleen pehmeys.
”Kun joku kaukaa tullut ei uskalla astua edes sammaleelle, tajuaa itsekin,
kuinka erityistä tämä on.”
Vapaaehtoistyö vähenee – miksi emme halua luovuttaa?
Viime vuosina vapaaehtoistyöinto on Suomessa vähentynyt. Ihmisillä ei ole aikaa, jaksamista tai mahdollisuuksia osallistua samalla tavalla kuin ennen. Silti Reilun matkailun yhdistyksessä koemme vapaaehtoistyön edelleen tärkeäksi.
Näemme esimerkin Nuuksiosta vahvistavan sen, miksi yhdistyksen työ tiedon levittämiseksi ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamiseksi on niin tärkeää – ilman vapaaehtoisten panosta ja matkailijoiden osallistumista, vastuullisen matkailun periaatteet jäävät helposti pelkäksi teoriaksi.
Yhdistyksemme toiminta perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Teemme vaikuttamis- ja tiedotustyötä, jotta matkailusta tulisi ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti vastuullisempaa – ei vain taloudellisen hyödyn vuoksi, vaan koska näemme aiheen yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Haluamme olla mukana rakentamassa matkailukulttuuria, jossa voittojen maksimointi ei mene ympäristön ja paikallisyhteisöjen hyvinvoinnin edelle.
Vapaaehtoistyö on meille konkreettinen tapa edistää reilua matkailua. Monille ajatus vapaaehtoisesta, pyyteettömästä työstä ei ole enää itsestään selvä. Meille se on kuitenkin kaiken toimintamme perusta.
Tartu kanssamme viikatteeseen ja tule mukaan toimintaan!
Lisätietoja saat: info@reilumatkailu.fi
Lähteet:
Huotari, A. 2025. Haastattelu 1.6.2025, Nuuksio. Hawkhill.
Kuvat:
Piirainen, R. (n.d.) Horsmat [valokuva]. KuviaSuomesta.fi. Saatavilla: https://kuviasuomesta.fi/horsmat/ (Viitattu: 5.12.2025)
Annukka Vuorela