Meret kattavat yli 70 prosenttia maapallon pinta-alasta, ja rannikko- ja merialueisiin kohdistuva matkailu on yksi globaalin matkailun merkittävimmistä osa-alueista (Northrop ym. 2022). Rannikko- ja merimatkailu sisältää sekä vedessä tapahtuvia aktiviteetteja, kuten purjehdusta, sukellusta, veneilyä ja valaiden katselua, että rannalla tapahtuvaa matkailua, kuten rantalomailua, majakoihin ja rannikon kulttuuriperintökohteisiin tutustumista sekä dyynialueilla ja luontopoluilla liikkumista.
Vastuullisen matkailun näkökulmasta merten hyvinvointi ei ole sivujuonne, vaan keskeinen edellytys koko alan kestävyydelle.
Matkailu ja meriekosysteemit – kuormitusta vai mahdollisuus suojeluun?
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen toiminnalla, mukaan lukien matkailulla, on merkittäviä vaikutuksia rannikko- ja meriekosysteemeihin. Muun muassa infrastruktuurin rakentaminen, liikkumisen lisääntyminen ranta- ja vesialueilla, sekä jäte- ja jätevesikuormitus ovat olleet lisäämässä näitä vaikutuksia.
Vastuullisesti toteutettuna matkailu voi kuitenkin toimia myös päinvastoin. Se voi lisätä tietoisuutta meriluonnon tilasta ja tuottaa rahoitusta suojelutyöhön. Tuore kansainvälinen tutkimuskatsaus (Baltranaitė ym. 2025) korostaa, että ratkaisevaa ei ole matkailun määrä vaan sen laatu. Paikallisiin olosuhteisiin sopeutettu ja ekologiset rajat huomioiva matkailu voi tukea merten hyvinvointia pitkällä aikavälill
Eläinmatkailu ja merten hyvinvointi
Merieläinten, kuten valaiden, delfiinien ja merikilpikonnien katseluun perustuva matkailu on kasvava ilmiö. Tutkimusten mukaan väärin toteutettuna se voi aiheuttaa eläimille stressiä ja merkittäviä häiriötä niiden elämään. Vastuullinen toiminta, kuten etäisyyksien, ryhmäkokojen ja nopeuksien rajoittaminen sekä moottorimelun vähentäminen voivat kuitenkin minimoida haitat ja jopa lisätä suojelumyönteisyyttä.
Matkailijoiden kokemus ja tietoisuus ovat keskeisessä roolissa. Ympäristövastuullisesti toteutettu eläinmatkailu voi lisätä ymmärrystä meriluonnon haavoittuvuudesta ja tukea konkreettisia suojelutoimia.
Matkailu osana meriensuojelua
Jos matkailija on valmis näkemään hieman vaivaa ja käyttämään aikaa matkanjärjestäjien ja palveluiden vertailuun, löytyy vastuullisilta toimijoilta matkailumuotoja ja kohteita, joissa matkailu on kytketty suoraan meriensuojeluun. Tällaisia ovat esimerkiksi merikilpikonnien suojeluohjelmat, koralliriuttojen ennallistamishankkeet ja yhteisöpohjaiset merensuojeluprojektit.
Näillä matkoilla matkailijat eivät toimi vain tarkkailijoina tai ole hakemassa itselleen ainoastaan viihdykettä luonnosta, vaan osallistuvat aktiivisesti suojeluun, tutkimukseen tai paikallisyhteisöjen tukemiseen. Tällainen matkailu konkretisoi vastuullisuutta: tavoitteena ei ole ainoastaan haittojen minimointi, vaan aidosti positiivisen vaikutuksen tuottaminen.
Miksi merten hyvinvointi kuuluu vastuullisen matkailun ytimeen?
Ilmastonmuutos, ylikalastus ja saastuminen ovat vakavia uhkia merten terveydelle. Asiantuntijoiden mukaan merten tulevaisuus on kuitenkin vielä avoin, ja oikeilla päätöksillä kehityksen suunta on mahdollista kääntää. Vastuullinen matkailu on yksi keinoista, joilla yksilöt, yritykset ja yhteisöt voivat olla osa ratkaisua.
Käytännössä tämä edellyttää matkailijalta usein valintaa helppouden ja vaivannäön välillä. Matkoja etsiessä hinta on monille ratkaisevin tekijä, ja päätös tehdään usein nopeimman ja halvimman vaihtoehdon perusteella. Harvemmin pysähdytään pohtimaan, millaista toimintaa oma valinta tukee ja millaista kysyntää se matkailumarkkinoilla lisää. Vastuuttomasti toimivat palvelut ovat usein edullisempia juuri siksi, että ne sivuuttavat ympäristö- ja vastuullisuusnäkökohdat.
Kestävä matkailu alkaa matkailijan omista päätöksistä
Jos matkailija on valmis näkemään hieman enemmän vaivaa – perehtymään yritysten toimintatapoihin, kyselemään yrityksiltä tarkempia tietoja heidän vastuullisuustoimistaan ja vertailemaan vaihtoehtoja – löytyy myös vastuullisesti toimivia matkailuyrityksiä. Niiden hinnat ovat usein jonkin verran korkeampia, mutta ero ei välttämättä ole ratkaiseva koko matkabudjetin mittakaavassa. Kun matkustamiseen joka tapauksessa investoidaan merkittäviä summia, herää kysymys, onko muutaman sadan euron lisäpanostus todella liian suuri, jos sillä voidaan tukea luonnon hyvinvointia, paikallisia yhteisöjä ja kestävää toimintaa?
Tätä valintaa voi kompensoida Reilun matkailijan ohjeista tutulla periaatteella: matkustamalla harvemmin, mutta viipymällä pidempiä aikoja kerrallaan. Näin matkailun kokonaiskuormitus vähenee, mutta matkan sisältö, merkityksellisyys ja vaikutus kohteeseen voivat samalla kasvaa. Vastuullinen matkailu ei siis ole pelkästään uhraus, vaan tietoinen arvovalinta, jolla on suora yhteys matkailun ja merten tulevaisuuteen.
Lähteet ja lisätietoa:
Baltranaitė, E., Inácio, M., Valença Pinto, L., Bogdziewicz, K., Rocha, J., Gomes, E., & Pereira, P. (2025). Tourism impacts on marine and coastal ecosystem services: A systematic review. Geography and sustainability, 6(2), 100277. https://doi.org/10.1016/j.geosus.2025.100277
Northrop, E. (toim.), Schuhmann, P., Burke, L., Fyall, A., Alvarez, S., Spenceley, A., Becken, S., Kato, K., Roy, J., Some, S., Veitayaki, J., Markandya, A., Galarraga, I., Greño, P., Ruiz-Gauna, I., Curnock, M., Epler Wood, M., Yue Yin, M., Riedmiller, S., Carter, E., Haryanto, R., Holloway, E., Croes, R., Ridderstaat, J. ja Godovykh, M. (2022). Opportunities for transforming coastal and marine tourism: Towards sustainability, regeneration and resilience. High Level Panel for a Sustainable Ocean Economy (Ocean Panel). https://oceanpanel.org/wp-content/uploads/2022/06/Sustainable-Tourism-Full-Report.pdf
Tämän tekstin luonnostelussa ja lähteiden käännöstyössä on hyödynnetty tekoälyä.
Kuvat: Sini Sarén