Tämä blogikirjoitus popularisoi Lapin yliopistossa tekemäämme kandidaatintutkielmaa (Joutsen & Urkko, 2026.), jossa tarkastelimme paikallisten näkemyksiä lyhytvuokrauksen vaikutuksista ja sen hallinnasta Rovaniemellä. Halusimme tuoda tutkimuksemme tulokset laajemman yleisön saataville, sillä lyhytvuokraus ei ole vain akateeminen aihe, se koskettaa konkreettisesti kaupunkilaisten arkea, asuntomarkkinoita ja Rovaniemen tulevaisuutta matkailukaupunkina.
Tutkielmamme pohjautuu paikallisten asukkaiden haastatteluihin, joissa nousi esiin sekä lyhytvuokrauksen hyötyjä että siitä aiheutuvia jännitteitä. Koimme tärkeäksi avata ilmiötä yleistajuisesti: mitä lyhytvuokraus tarkoittaa, miksi se herättää tunteita ja millaisia kysymyksiä se nostaa esiin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Julkaisimme blogitekstin Reilun matkailun yhdistyksen sivuilla, koska yhdistys edistää vastuullista ja oikeudenmukaista matkailua eli juuri niitä teemoja, joita tutkimuksemme käsittelee. Rovaniemellä lyhytvuokraus on ilmiö, jossa matkailun hyödyt ja haitat jakautuvat epätasaisesti, ja siksi keskustelu sen vaikutuksista on tärkeää paitsi Rovaniemellä myös valtakunnallisesti. Toivomme, että kirjoitus tarjoaa tietoa, herättää ajatuksia ja tukee rakentavaa keskustelua siitä, miten matkailun kasvu ja paikallisten hyvä arki voidaan sovittaa yhteen.
Matkailukaupungin muuttuva arki
Rovaniemellä matkailu näkyy kaikkialla, lentokentällä, keskustan ravintoloissa ja talvisin täyttyvissä hotelleissa. Yhä useammin se näkyy myös tavallisten kerrostalojen rappukäytävissä, joissa matkalaukut kolisevat keskellä yötä ja naapurit vaihtuvat viikoittain.
Taustalla vaikuttaa ilmiö nimeltä lyhytvuokraus.
Lyhytvuokrauksella tarkoitetaan asuntojen tai huoneistojen vuokraamista lyhyiksi ajoiksi matkailijoille esimerkiksi Airbnb:n tai Booking.comin kaltaisten alustojen kautta. Käytännössä tavallinen vuokra-asunto voi toimia hotellihuoneen tavoin: vieraat viipyvät muutamasta yöstä muutamaan viikkoon, minkä jälkeen tilalle tulee uusi matkailijaryhmä.
Rovaniemellä lyhytvuokraus on kasvanut nopeasti matkailun kasvun mukana. Vuonna 2024 kaupungissa kirjattiin noin 1.5 miljoonaa majoitusvuorokautta, ja lyhytvuokrausten määrä kasvoi voimakkaasti. (Rovaniemi.fi, 2025.) Kandidaatintutkielmassamme (Joutsen & Urkko, 2026.) tarkastelimme sitä, miten paikalliset kokevat ilmiön ja millaisia vaikutuksia sillä on sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.
Tutkimuksessamme nousi esiin ristiriitainen mutta kiinnostava havainto: paikalliset tunnistavat lyhytvuokrauksen hyödyt, mutta samalla he kokevat sen muuttavan asumista ja arkea tavoilla, jotka herättävät huolta.
Kasvava matkailu tarvitsee majoitusta
Haastatteluissamme tunnistettiin haittojen lisäksi lyhytvuokrauksen hyödyt. Erityisesti matkailun näkökulmasta sitä pidettiin tärkeänä osana Rovaniemen vetovoimaa. Sesonkien aikana hotellikapasiteetti ei riitä kattamaan kasvavaa matkailijamäärää, jolloin lyhytvuokraus täydentää kaupungin majoitustarjontaa. Moni haastateltava totesi, että ilman lyhytvuokrausta talven matkailusesongit olisivat vaikeita toteuttaa nykyisessä mittakaavassa.
Matkailijoiden rahankäyttö hyödyttää ravintoloita, palveluita ja muuta paikallista elinkeinoelämää. Lyhytvuokraus tuo myös yksityisille toimijoille lisätuloja ja joustavuutta. Tyhjillään oleva asunto voi tarjota mahdollisuuden lisäansioihin. Eräs haastateltavista kuvasi vuokratulojen auttaneen esimerkiksi ulkomaanmatkan rahoittamisessa.
Lyhytvuokraus nähdään usein ennen kaikkea matkailun ja talouden näkökulmasta. Käytännössä se vaikuttaa kuitenkin myös siihen, millaiseksi arki, asuminen ja ihmisten väliset suhteet kaupungissa muodostuvat.
Lyhytvuokraus nähdään usein ennen kaikkea matkailun ja talouden näkökulmasta. Käytännössä se vaikuttaa kuitenkin myös siihen, millaiseksi arki, asuminen ja ihmisten väliset suhteet kaupungissa muodostuvat.
Kun naapuruus muuttuu väliaikaiseksi
Useampi haastateltava kuvasi tunnetta siitä, että oma asuinympäristö ei enää tunnu yhtä pysyvältä kuin ennen. Kun ihmiset vaihtuvat jatkuvasti, naapureita ei ehdi oppia tuntemaan eikä taloyhtiöihin synny samanlaista yhteisöllisyyttä kuin pitkäaikaisessa asumisessa.
Tutkimuksessamme tämä näkyi erityisesti turvallisuuden ja ennakoitavuuden kokemuksissa. Haastatteluissa toistuivat kokemukset arjen häiriöistä ja epävarmuudesta taloyhtiöissä, joissa lyhytvuokrausta harjoitetaan. Moni kertoi esimerkiksi yöaikaisista sisäänkirjautumisista, matkalaukkujen äänistä rappukäytävissä ja roskaamiseen liittyvistä ongelmista.
Haastatteluissa nousi esiin myös taloyhtiöiden yhteisten tilojen kuormittuminen. Jatkuvasti vaihtuvat vieraat käyttävät porraskäytäviä, parkkipaikkoja, jätekatoksia, saunoja ja pesutiloja eri tavalla kuin vakituiset asukkaat, eikä taloyhtiöiden käytäntöjä aina tunneta. Tämä näkyy lisääntyneenä kulumisena, roskaongelmina ja kokemuksena siitä, että yhteiset tilat muuttuvat yhä enemmän läpikulkutiloiksi kodin sijaan.
Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta kyse ei ole vain yksittäisistä häiriöistä. Kyse on myös turvallisuuden tunteesta, yhteisöllisyydestä ja kokemuksesta siitä, että oma asuinympäristö on vakaa ja ennakoitava. Kun naapuruus muuttuu jatkuvasti liikkuvaksi ja väliaikaiseksi, myös käsitys kodista muuttuu.
Asuntomarkkinat kiristyvät, kuka hyötyy?
Ehkä voimakkaimmin haastatteluissa nousi esiin huoli asumisesta.
Useat haastateltavat kokivat, että osa asuntokannasta siirtyy pitkäaikaisesta vuokrauksesta matkailijoiden käyttöön. Tämä näkyy erityisesti vuokra-asuntojen niukkuutena ja hintojen nousuna. Yksi haastateltavista kuvasi omaa asunnonhakuaan “todella pitkäksi ja vaikeaksi”.
Tutkimuksessa nousi esiin myös ilmiö, jossa asuntoja ostetaan tai jopa vuokrataan nimenomaan lyhytvuokraustoimintaa varten. Tällöin asunto ei välttämättä koskaan päädy pitkäaikaisen asumisen käyttöön, vaan siitä tulee osa matkailuliiketoimintaa.
Samaan aikaan moni tiedosti, ettei kyse ole yksittäisistä matkailijoista tai yksittäisistä vuokranantajista. Kyse on laajemmasta rakenteellisesta muutoksesta, jossa matkailun kasvu ja asuminen kilpailevat samoista tiloista.
Tässä piilee yksi lyhytvuokrauksen suurimmista ristiriidoista: matkailu tuo Rovaniemelle rahaa ja elinvoimaa, mutta samalla se voi vaikeuttaa niiden ihmisten arkea, jotka asuvat kaupungissa ympäri vuoden.
Tutkimuksessamme pohdittiin myös oikeudenmukaisuutta. Kuka hyötyy matkailusta ja kuka kantaa sen haitat?
Taloudelliset hyödyt kohdistuvat usein asunnon omistajille ja sijoittajille, mutta asumisen epävarmuus koskettaa erityisesti vuokralla asuvia. Tämä herättää kysymyksen siitä, kenelle kaupunki lopulta rakentuu.
Tarvitaanko enemmän sääntelyä vai enemmän keskustelua?
Tutkimuksessamme kävi ilmi, ettei matkailua itsessään vastustettu. Päinvastoin: matkailua pidetään tärkeänä osana Rovaniemen identiteettiä ja tulevaisuutta.
Kysymys onkin enemmän tasapainosta. Missä vaiheessa matkailun kasvu alkaa heikentää paikallisten arkea? Entä kuka määrittelee sen rajan?
Haastateltavat näkivät vastuuta olevan monilla toimijoilla:
- kaupungilla
- valtiolla
- taloyhtiöillä
- digitaalisilla alustoilla
- vuokranantajilla
Erityisesti toivottiin selkeämpiä pelisääntöjä, jotta matkailun hyödyt ja haitat eivät jakautuisi niin epätasaisesti. Haastatteluissa nousi esiin esimerkiksi tarve taloyhtiöiden paremmille vaikutusmahdollisuuksille sekä kunnalliselle ja valtakunnalliselle sääntelylle.
Kyse ei siis ole vain majoitusmuodosta. Kyse on siitä, millaista kaupunkia Rovaniemelle rakennetaan.
Kyse ei siis ole vain majoitusmuodosta. Kyse on siitä, millaista kaupunkia Rovaniemelle rakennetaan.
Kenen kaupunki Rovaniemi on tulevaisuudessa?
Lyhytvuokraus ei ole katoamassa. Se on osa Rovaniemen matkailua, asuntomarkkinoita ja arjen ympäristöä. Siksi on ratkaisevaa, että kaupunki säilyttää maineensa paikkana, jossa matkailijat viihtyvät ja jossa paikallisten on hyvä elää. Jos lyhytvuokraus aiheuttaa liikaa häiriöitä, nostaa asumisen hintaa ja kuormittaa taloyhtiöitä, riskinä on maine levottomana ja vaikeasti hallittavana matkailukohteena. Se olisi uhka sekä matkailulle että paikalliselle elinvoimalle. Selkeät pelisäännöt eivät ole vain asukkaiden etu, ne ovat Rovaniemen kilpailuvaltti. Kaupunki voi osoittaa, että vastuullinen lyhytvuokraus ei ole este matkailun kasvulle, vaan sen edellytys.
Tämä kysymys kytkeytyy laajempaan ilmiöön: lyhytvuokraus näyttää ensi silmäyksellä käytännölliseltä ratkaisulta matkailun tarpeisiin, mutta samalla se paljastaa jotakin olennaista nykyisestä kaupunkikehityksestä ja matkailun roolista Rovaniemen arjessa. Voiko matkailukaupunki olla samalla paikka, jossa paikallisten on hyvä elää? Entä mitä tapahtuu yhteisöllisyydelle, jos naapurit ovat aina vain käymässä?
Ehkä tärkein kysymys ei lopulta ole se, pitäisikö lyhytvuokrausta olla olemassa vai ei. Tärkeämpää on pohtia, miten matkailun kasvu ja paikallisten elämä voidaan sovittaa yhteen niin, ettei toinen tapahdu toisen kustannuksella. Vastuullinen lyhytvuokraus ei ole este matkailukaupungin kasvulle, se voi olla sen edellytys.
Kaisa Urkko & Pauliina Joutsen, Matkailututkimuksen opiskelijat, Lapin yliopisto
Kirjoitus perustuu kandidaatintutkielmaan Paikallisten näkemyksiä lyhytvuokrauksen vaikutusten hallinnasta Rovaniemellä (2026). Tutkielman ohjaajana toimi Minna Nousiainen. Blogitekstin kuvat: Kaisa Urkko.
Lähteet
Rovaniemi.fi. (2025). Rovaniemen matkailutulo kasvoi 15 prosenttia – matkailu on vahva veturi koko alueen taloudelle ja työllisyydelle. Haettu 25.03.2026 osoitteesta https://www.rovaniemi.fi/news/Rovaniemen-matkailutulo-kasvoi-15-prosenttia-%E2%80%93-matkailu-on-vahva-veturi-koko-alueen-taloudelle-ja-tyollisyydelle/ii2vmqij/9ab45472-4aac-4f27-9550-2fbe3af0f56e
Joutsen, P. & Urkko, K. (2026). Paikallisten näkemyksiä lyhytvuokrauksen vaikutuksen hallinnasta Rovaniemellä. Kandidaatintutkielma, matkailututkimus. Lapin Yliopisto.