• Suosi vähäpäästöisiä ja paikallisia liikkumismuotoja, kuten junaa, bussia, pyöräilyä tai kävelyä.
  • Suosi lähimatkailua, sillä lähelle matkustettaessa päästöt ovat lähtökohtaisesti vähäisemmät.
  • Vältä suuripäästöisiä liikkumismuotoja, kuten lentämistä ja risteilyaluksilla matkustamista. 
  • Jos lennät tai kuljet lautalla, niin valitse aina suorat lentoyhteydet ja vähäpäästöinen lenotkonemalli tai alus. Kysy matkanjärjestäjältä tai lentoyhtiöltä suoraan asiasta. Pakkaa lentomatkoille kevyesti.
  • Muista kompensoida matkailuista aiheutuneita päästöjä vastuullisten kompensointipalveluntarjoajien kautta.

Matkailu ja etenkin siihen liittyvä liikenne ovat osasyyllisiä ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Ilmastonmuutos tulee myös monin tavoin vaikuttamaan matkailuun. Matkailun ja ilmastonmuutoksen suhde on siis kaksisuuntainen, ja matkailualalla tulisi reagoida ilmaston lämpenemiseen nopeasti ja tehokkaasti.

Tällä hetkellä liikenne aiheuttaa matkailun päästöistä noin 75 %, ja pelkästään lentoliikenne on vastuussa noin 2-3 % suuruisista kasvihuonepäästöistä globaalilla tasolla (SYKE 2018a). Päästöjen ennustetaan myös kasvavan globaalin matkailun kasvaessa. 

Etenkin lentomatkailun aiheuttamia päästöjä pyritään hillitsemään uusien teknologioiden kehittämisen avulla. On hyvä kuitenkin muistaa, että lentoliikenteen tekninen kehittäminen on vain yksi toimenpiteiden osa-alue lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. 

Erilaisilla taloudellisilla ohjauskeinoilla kuten alan päästöhyvitysjärjestelmä CORSIAlla ja lennonohjauksen tehostamisella on myös merkittävät roolinsa. Lisäksi matkailijoilla ja työnantajilla on vaikutusmahdollisuutensa lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. 

Ilmastonmuutosta hillitäksemme muutosta on tapahduttava siinä kuinka paljon ylipäätään lentomatkaillaan, jotta päästöjä saadaan vähennettyä kansainvälisesti tunnustettujen ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Matkailu ja hiilijalanjälki

Jokaisen matkailijan tulisi pyrkiä minimoimaan omasta liikkumisesta muodostuvat päästöt. Hiilidioksidin (CO2) ohella ilmastonmuutosta voimistavat muun muassa metaani  (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). 

Selkeyttämisen vuoksi, päästöistä puhuttaessa on otettu käyttöön suure hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e), jolla pyritään kuvaamaan näiden kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Hiilidioksidiekvivalentti ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) ja se on määre, jolla monet kuluttajien hiilijalanjälkilaskurit, kuten Sitran ylläpitämä elämäntapatesti ilmoittavat päästöt, ja joilla päästöistä yleensäkin puhutaan.

Hiilijalanjälkilaskureista jokainen kuluttaja voi arvioida, että mistä omat henkilökohtaiset päästöt muodostuvat ja kuinka paljon ne ovat yhteensä. Matkustamisen ja liikkumisen aiheuttamat päästöt muodostavat monilla pohjoismaisilla kuluttajilla huomattavan suuren osan tästä potista. Etenkin yksittäiset lentomatkat saattavat kasvattaa tai jopa moninkertaistaa yksilön hiilisaldoa merkittävästikin. 

Yksilön näkökulmasta tarkasteltuna siis suuripäästöisten liikkumismuotojen välttäminen on paras yksittäinen keino olla aiheuttamatta päästöjä.


Eri kulkumuotojen päästöt

On hyvä muistaa, että kaikki matkustustavat muodostavat päästöjä – etenkin silloin kun matkaillaan kauas. Lentämisen suuret päästöt perustuvat liikkumismuodon tehokkuuteen eli siihen, että suhteellisen lyhyessä ajassa kuljetaan hyvinkin pitkiä matkoja.

Omien siirtymien päästöjä voi arvioida suuntaa-antavasti tämän sivun loppuun listattujen laskureiden avulla. Lentoliikenteen päästölaskennan tulos vaihtelee sen mukaan, huomioidaanko laskennassa polttoaineen palamisessa syntyvien hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut ilmakehävaikutukset, polttoaineen jalostuksen ja kuljetuksen aiheuttamat päästöt, erilaiset lentokone- ja moottorityypit sekä rahdin vaikutus päästöjen jakautumiseen (SYKE 2018b). 

Enemmistö päästölaskureista huomioi vain polttoaineen palamisessa syntyvät hiilidioksidipäästöt. Jotkut palvelut antavat karkeampia arvioita, kun taas esimerkiksi Atmosfair-palvelussa voi valita konetyypin jolla on lentänyt.

(Kuvan lähde: SYKE 2018b)

Miten vähentää oman matkailun liikkumisesta syntyviä päästöjä? 

Keinoja vähentää omasta liikkumisesta muodostuvaa hiilikuormitusta on monia, ja siihen suositeltu periaate noudattaa seuraavaa hierarkista kaavaa: vältä, vähennä ja kompensoi. 

Tämä tarkoittaa sitä, että ensisijaisesti tulisi pyrkiä välttämään suuripäästöisiä liikkumismuotoja ja sekä kiinnittämään huomio matkustamisen ja matkustuskilometrien määrään.

Siltä osin taas kun ei pysty välttämään, tulisi pyrkiä vähentämään. Tällöin voi esimerkiksi miettiä, että voisiko perillä olla pidempään sen sijaan, että matkustaa useasti lyhyitä matkoja. 

Esimerkiksi monta lyhyttä lentomatkaa aiheuttaa suuremmat päästöt kuin yksi pitkä, sillä päästöt muodostuvat etenkin koneen nousuista ja siitä, että lentoliikenteen ohjaus ei ole aina niin tehokasta kuin se voisi olla. Silloin kun lentämistä ei voida välttää, niin tulisi pyrkiä valitsemaan suorimmat lennot. Myös siihen tulisi pyrkiä kiinnittämään huomioita, että kuinka uudella kalustolla lentoyhtiö lentää. Matkatavaroiden määrään tulee myös aina kiinnittää huomiota, ja tulisi pakata niin vähän kuin mahdollista.

Esimerkiksi Euroopan sisällä on yleensä hyvät mahdollisuudet siirtyä paikasta toiseen maateitse, tai ainakin jatkaa matkaa varsinaiseen kohteeseen junalla tai bussilla jos suoria lentoja ei ole. Ajankohtaista keskustelua aiheesta tarjoaa esimerkiksi Facebookin Maata pitkin-matkustavat ryhmä.

Ilmaston kannalta kestävä matkailu edellyttää myös ajatusmallien ja toimintatapojen muutosta. Hidas matkailu on käsite, joka käsittää alleen muun muassa sen, että paikasta toiseen siirtyminen nähdään jo osana matkaa ja sen, että matkailussa laadun tulisi olla myös ennen määrää. 

Vasta viimeisenä keinona tulisi olla niin sanottu päästöjen kompensointi. Tällöin omasta matkailusta, yleensä lentämisestä, syntyneet päästöt kompensoidaan jonkin palveluntarjoajan kautta rahallisesti. Kuluttajien päästökompensointeihin erikoistuneita palveluntarjoajia on monia, mutta ympäristöjärjestö WWF suosittelee Gold Standard -hankkeiden käyttöä kompensoinnissa. Esimerkiksi MyClimate ja Atmosfair ovat tahoja, jotka rahoittavat Gold Standard-sertifioituja hankkeita. 

On tärkeää myös muistaa kannustaa muita vähäpäästöisempään matkustamiseen jakamalla tietoa ja vinkkejä aiheesta. Mikäli työmatkailet, ja osallistuminen esimerkiksi etäyhteydellä ei ole mahdollista kannusta myös työnantajaasi kiinnittämään huomiota siihen, miten työmatkojen liikkumismuotojen valinnoista ohjeistetaan. 

Lähteet / lisätietoa aiheesta:

Sammeli Heikkinen, Vihreä Lanka. ”Maata pitkin Eurooppaan – mennäkö meren yli lentäen vai laivalla?” 10.5.2019.

Piia Elonen, Helsingin sanomat. ”Lentopäästöjen vähentämiseen on keinoja – miksi niitä ei oteta käyttöön?” 14.2.2019

Vesa-Matti Lahti, Sitran blogi. ”Lentoliikenteen suuret aikeet päästöjen hyvittämisestä” 15.1.2019.

Mariko Landström, Sitran blogi. ”Lentoalan kasvavien päästöjen vähennykset riippuvat uusiutuvien polttoaineiden kehityksestä” 15.1.2019

Ilmasto-uutiset, Yle Kioski JOURNAL. “Tehdään matkustamisesta taas eeppistä”. 6.12.2018

Johanna Niemistö, Sitran blogi. ”Lentäminen ja ilmasto – tässä kesän tärkeimmät uutiset” 29.8.2018

Johanna Niemistö, Sitran blogi. ”Lentomatkustuksen päästöt – iskeekö ilmastoahdistus?” 25.6.2018

SYKE 2018a. Suomen ympäristökeskus. “Pääosa suomalaisten lentämisestä on ulkomaille kohdistuvaa vapaa-ajan matkailua” 15.1.2019.

SYKE 2018a. Suomen ympäristökeskus. “Lentämisen päästöt kasvavat – tekninen kehitys ja kompensaatiot eivät riitä päästöjen vähentämiseen” 15.1.2019.

Johanna Niemistö ym., Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2/2019. ”Lentomatkustuksen päästöt. Mistä lentoliikenteen päästöt syntyvät ja miten niitä voidaan vähentää?”

Päästölaskureita ja kompensointipalveluita:

Atmosfair.de – laskuri ja kompensointipalvelu

CO2Esto.com – päästöjen mitätöinti ostamalla päästöoikeuksia pois EU:n päästökauppajärjestelmästä

Ilmastoapu.fi – kompensointipalvelu

Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) laskuri lentopäästöjen arvointiin

Lentolaskuri.fi – laskuri ja kompensointipalvelu

LIPASTO – Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. (VTT)

MyClimate.org – laskuri ja kompensointipalvelu

Suomen Luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi-palvelu, soiden ennallistamiseen sijoittaminen