Tehdään yhdessä matkailun #mielenkumous – mitä viime viikon messut meille opettivat?

Viime viikon matkamessujen johdosta keskustelu kestävän sekä etenkin ilmastoystävällisen matkailun ympärillä on käynyt entistäkin kiihkeämpänä. Matkamessuilla vastuullisuus oli näkyvä teema, ja messuilla olikin laaja joukko erilaisia ohjelmanumeroita teemaan liittyen. Keskustelua vauhditti entisestään myös matkamessujen vaihtoehtotapahtumana järjestetyt Maata pitkin -matkamessut, jotka keräsivät yhteen suuren joukon ilmastoystävällisestä matkustamisesta kiinnostuneita kuluttajia. Myös Reilun matkailun yhdistys seurasi eturivin paikoilta kumpaakin tapahtumaa sekä ohessa käytyä keskustelua. Mitä viime viikosta jäikään sitten käteen? Tässä muutama nosto.

Vaihtoehtoiset Maata pitkin -matkamessut vetivät Sofia Future Farmin tilat täyteen, mikä kertoo siitä, että kysyntä ilmastoystävillisille matkustusmuodoille on jo merkittävää. Osa kuluttajista onkin ruvennut lentolakkoon, eikä lentäen matkustamista nähdä tietyissä piireissä enää niin ’coolina’. Maata pitkin – matkamessut olivatkin uutena avauksena hieno tilaisuus, ja eri tahojen tietoiskujen lisäksi siellä jaettiin kokemuksia julkisilla kulkuvälineillä ja polkupyörällä tapahtuvaan matkailuun liittyen.

Puheenjohtajamme Mia Halmén pitämässä yhdistyksen tietoiskua Maata pitkin -matkamessuilla. Kuva: Anu Häkkinen

 

Vaikka Maata pitkin -matkamessut pysyivät hyvin pitkälti käytännön tason kokemusten jaossa, voidaan niiden nähdä suuremmalla tasolla ajavan niin kutsutun hitaan matkailun asiaa. Haluamme kuitenkin tuoda nyt esiin, että hitaassa matkailussa on isossa kuvassa kyse paljon enemmästä kuin siitä, että valitsee lentokoneen sijaan kulkuvälineekseen junan tai bussin. Hitaassa matkailussa keskitytään etenkin matkailun laatuun sen määrän sijaan, ja itse matkustuskokemus on olennainen osa koko matkaa. Hitaasti matkaileva saa usein myös paremman kontaktin paikalliseen kulttuurin ja ihmisiin sekä mahdollisuuden nauttia maiseman muutoksista.

Sen lisäksi, että päädytään romantisoimaan junamatkustamista ja jakamaan hauskoja reissustooreja, hidas matkailu haastaa ajatusmallina aikakäsitystämme. Siis sitä, jonka seurauksena on muun muassa syntynyt hashtagilla #fomo kulkeva ilmiö: fear of missing out eli missaamisen pelko. Missaamisen pelossa aika koetaan rajallisena resurssina, joka on aina loppumassa. Missaamista pelkäävä myös kokee, että kaikkialla pitäisi olla samaan aikaan. 

Ilmastouutisia (taas) lainataksemme, ”lentämisen jälkeisessä ajassa” pieneksi kutistunut maapallo voidaan nähdä jälleen todella suurenaAjatus suuresta maapallosta ja pitkistä etäisyyksistä on kiehtova. Onhan mittavan  matkailun kautta saavutettu sosiaalinen status ilmiönä kokenut tietynlaisen inflaation. Eksoottisilla matkakokemuksilla tuskin voi enää edes erottautua yksilönä. On siis hienoa, että osa meistä onkin jo valmiina muuttamaan asenteitaan ottaen ajan pois puntarista ja laittaen päästöt tilalle.

Kuluttajat eivät kuitenkaan ole enää ainoita, jotka viime viikolla älähtivät näkyvästi ilmastonmuutokseen teemana. Myös monet yritykset näyttävät suhtautuvan ilmastonmuutoksen hillintään jo melko itsearvoisesti. Kuten puheenjohtajamme Mia Halmén Maata pitkin -matkamessujen puheenvuorossaan toikin ilmi, niin muutos kuuden vuoden takaisesta Ilmastokestävää matkailua -hankkeemme ajasta on ollut suuri. Matkamessujen kynnyksellä Finnair julkaisikin Push for Change -päästökompensointiohjelmansa, vaikka ei nähnytkään sille vielä vuosi sitten tarvetta vedoten kuluttajien vähäiseen kiinnostukseen. Viime aikojen kuohunta on siis tehnyt tehtävänsä ja se vähintääkin osoittaa kuluttajien kiinnostuksen ilmastonmuutoksen hillintää kohtaan. Hienoa siis, että yrityksetkin vihdoin alkavat vastaamaan kuluttajien tarpeeseen saada rahalle vastinetta myös vastuullisuuden saralla.


Sen lisäksi että ilmastokysymys itsessään on kriittinen ongelma matkailun kannalta, meidän täytyy myös muistaa tarkastella kestävää matkailua vielä kokonaisvaltaisemmin ja useista näkökulmista. Helsingin yliopiston ympäristönmuutoksen professori Atte Korholan Key Note matkamessuilla käsittelikin matkailua planeetan kantokyvyn rajojen näkökulmasta. Korholan esitys oli osuva tietopaketti siitä mitä kaikkia ympäristöllisiä haasteita matkailuun tällä hetkellä liittyy. Korholan esitys ei ainoastaan palauttanut mieliimme sitä miten ilmastonmuutos vaikuttaa kuivuuteen, lumipeitteeseen, ikiroutaan, merenpinnan tasoon ja arktiseen merijäähän, vaan se myös korosti monia muita matkailuun liittyviä kestävyyshaasteita. Sen lisäksi että, matkailu on ekstensiivisen maanpinnan ja vesistöjen käytön takia suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, matkailuvirrat itsessään keskittyvät paljolti alueille, jotka kärsivät vesipulasta ja kuivuudesta. Matkailun ympäristövaikutukset ovat myös sosiaalisesti epätasa-arvoisesti jakautuneet: kuten muunkin kulutuksen saralla asia on, niin myös matkailussa läntiset teollisuusmaat voidaan nähdä riistävän kehittyvien maiden luonnonvaroja.

 

Atte Korholan Key Note matkamessuilla – Kestämättömän matkailun ajurit. Kuva: Anu Häkinen

 

Atte Korholan Key Note matkamessuilla – Displacement of land use. Kuva: Anu Häkkinen

 

Suurena yhteenvetona viime viikosta on se, että kestävän matkailun edistäminen edellyttää meiltä kaikilta arvojemme puntarointia ja mielikuvitusta. Kun Atte Korhola peräänkuulutti puheenvuorossaan asennemuutosta ja puhui nykyisen jatkuvan kasvuun pyrkivän mallin toimimattomuudesta, niin Haaga-Helian lehtori Leena Grönroos puolestaan taas toi esiin sen, että kestävä matkailu vaatii meiltä kaikilta hieman myös mielikuvitusta. Esimerkiksi Suomen neljä vuodenaikaa kaikkine eri veden muotoineen voitaisiinkin nähdä ennemmin voimavarana kuin työntötekijänä. 

Vaikka matkailuun liittyvä vastuullisuuskeskustelu jäi viime viikolla edelleenkin valitettavan usein pyörimään muovipillien vähentämisen tasolle (mikä on toki myös tärkeää työtä käytännön tasolla), niin havaittavissa on jo selkeitä merkkejä siitä, että olemme valmiita rikkomaan ajatusmallejamme ja uudelleenpunnitsemaan arvojamme kestävää kehitystä edistääksemme. Kestävän matkailun kokonaiskuvassa tämä tarkoittaa itse tekojen lisäksi myös asioiden tekemättä jättämättä – eli sitä kuuluisaa luopumista. Pelkät päästökompensoinnit ja muovipillien kierrättämiset eivät yksinään riitä, jos matkailussa määrä nähdään jatkossakin suurempana arvona kuin laatu.

 

Vastuullisen matkailun verkoston ICRT:n Vastuullinen matkailu on tekoja -keskustelupaneeli matkamessuilla. Kuva: Anu Häkkinen


Reilun matkailun yhdistys tuleekin ajamaan tätä asenteiden ja mielten muutosta tulevana vuonna matkailun #mielenkumouksella, jonka lanseerasimme osana ICRT Finlandin järjestämää Vastuullinen matkailu on tekoja -paneelia.

(Ilmasto)kestävän matkailun sitoumuksemme kuluvalle vuodelle kuuluukin näin:
“Reilun matkailun yhdistyksen sitoumus tälle vuodelle on paneutua ilmastokestävämpään matkailuun. Me sitoudumme tuottamaan materiaalia aiheesta, sekä kampanjoimaan asian puolesta. Me haastammekin jokaisen eräänlaiseen mielenkumoukseen: miettimään omaa matkailuaan sekä arvojaan, ja voiko tutkia esimerkiksi hitaan matkailun tai lähimatkailun muotoja tarkemmin.” (Vastuullinen matkailu on tekoja -paneelissa 17.1.2019)


<3 Reilun matkailun yhdistys

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*
Website