Pienet paikalliset festivaalit yhteisöllisyyden ylläpitäjinä

Kirjoittaja: Mari Holopainen

Kesä ja festarikausi lähestyy. Miten löytää omaleimaisimmat tapahtumat ja tehdä samalla hyvää?

Suomessa järjestetään kesäisin kadehdittava määrä teemoiltaan hyvinkin erilaisia festivaaleja. Ammattimaisesti tuotettujen festivaalien rinnalla järjestetään lukemattomia pieniä kyläfestareita, joiden voima on yhdessä tekeminen. Pienten keskisuomalaisten festivaalien aktiivitekijöiden haastatteluissa muodostui kuva aktiivisista yhteisöistä, jotka ovat ylpeitä tapahtumistaan ja haluavat jakaa festivaaliensa avulla hyvää paikallisesti ja hyvää mieltä laajemminkin.

Esimerkkeinä käyttämilläni festivaaleilla ei ole kasvutavoitteita kävijämäärissä tai rahallisesti vaan enemmän laadullisia tavoitteita esimerkiksi sisällölle – Musiikillisen ja taiteellisen kattauksen laadukkuus ja omaleimaisuus ovat tärkeitä, festivaalit halutaan tuottaa mahdollisimman edullisesti ja eettisiä yksityiskohtia painottaen. Näiden tapahtumien halutaan ennen kaikkea myös vahvistavan paikallista yhteishenkeä. Vastuullisuutta ilmentää esimerkiksi paikallisten nuorten työllistäminen festivaaleille tai yhteistyö nuorten omien yritysten kanssa sekä heidän tukemisensa festivaalin tuotoilla.

Yhteisöllisyys tukee ihmisten välistä kanssakäymistä, toisista välittämistä, työniloa, oppimista ja tuloksellisuutta. Yhteisö on enemmän kuin siihen kuuluvat yksilöt. Yhteisöllisyyden syntyminen vaatii yhteistä arvomaailmaa, aikaa, turvallisuuden tunnetta ja tunnustusta hyvästä työstä. Kihveli Soikoon – skiffle musiikin festivaaleilla Hankasalmella yhtenä vahvana arvona on yhteisöllisyys ja tavoite sen edelleen vahvistamiseen kunnassa. Festivaalia järjestävä Kihveli Soikoon ry. on saanut aikaan mm. vanhan asemarakennuksen säilyttämisen ja aktivoinnin paikallisten nuorten toiminta- ja työllistämispaikaksi. Vanhimmat talkoolaiset ovat noin seitsemänkymmenen ja nuorimmat koululaisia. Järjestäjät kertovat, kuinka festivaalien järjestäminen parantaa yhteisön ylpeyttä: omaleimainen, 20-vuotias festivaali saadaan järjestettyä vuosi toisensa jälkeen, vaikka monta kertaa tapahtuma on täytynyt luoda ”tyhjästä” pienillä rahallisilla ja henkilöresursseilla. Paikallinen identiteetti ja perinteen jatkaminen ovat vapaaehtoisia motivoivia tekijöitä. Tapahtumaan liittyy myös työpajoja, joissa soittimia tehdään itse. Tapahtumassa käy vuosittain noin 5000 kävijää.

Traktorijatzit festivaalin järjestäminen Viitasaaren Suovanlahden kylällä hyvällä meiningillä yhteistyönä on vähentänyt jännitteitä mm. paikallisten ja kesäasukkaiden välillä. Artistikattaus on mietitty keski-ikäiseen musiikkimakuun ja festivaali haluaa antaa tilaa myös uusille kyvyille. Hyvä tunnelma kauniissa järvimaisemassa saa sekä talkoolaiset että kävijät palaamaan vuodesta toiseen. Tapahtumaan liittyy myös traktorimarssi – vanhat masiinat pääsevät esiin torilla. Kävijöitä tämä yli 10-vuotias festivaali vetää puoleensa vuosittain noin 1200.

Kulttuurifestivaali Multiaista satoa on noin 5000 kävijän tapahtuma, jonka tavoitteena on ollut lähes 20 vuotta paikallisen kulttuurin näkyväksi tekeminen sekä ilon ja elämysten jakaminen. ”Multiaista satoa avaa kaikille kokemuksia ja rikastaa elämänlaatua”, tiivistää tapahtuman sielu Satu Olkkonen. Ohjelma koostuu mm. taidenäyttelyistä, tanssista, urheilusta ja musiikista. Kyläfestivaalin erityispiirteenä mainittakoon sukupolvien yli ulottuva talkoolaisuus.

Tapahtumien sosiaaliset edut voidaan nähdä jopa taloudellisia etuja arvokkaampina, sillä ne leviävät tapahtumaa ympäröivään yhteisöön tasaisemmin. Pienissä paikallisissa kulttuuritapahtumissa paikkakunnan historialla, maisemalla ja ympäristöllä on monessa tapauksessa keskeinen merkitys – jo mainituista festivaaleista esim. Multiasta Satoa nojaa vahvasti paikkakunnan omaan osaamiseen ja Kihveli Soikoon pohjaa paikallisiin tarinoihin ja historiaan mm. perustajanaan paikallinen bändi Werner Bros.

Suomalaisen maaseudun kulttuuriohjelman visiossa toivotaan maaseudusta luovien vastakohtaisuuksien tilaa, joka näyttäytyy rauhallisena ympäristönä, mutta on samalla eloisa. Pienet paikalliset festivaalit ovat tärkeitä kylien elävöittäjiä, verkostojen ja yhteisöllisyyden rakentajia. Miksi emme siis valitsisi, aistisi ja tukisi tulevana kesänä pientä maaseutumaisessa ympäristössä järjestettävää festivaalia?

 

 

Lähteet:

Silvanto Satu (toim.) (2016). Festivaalien Suomi. Cuporen julkaisuja 29. Artikkeli: Holopainen Mari ja Maukonen Annamari. Yhdessä tekeminen ja jakaminen – pienen festivaalin perusta

Paasivaara Leena, Nikkilä Juhani (2010). Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia

YTR 2010:15 Maaseutumaisen kulttuuritapahtuman olemus, kehitys ja menestys. Ilmonen Kari, Luoto Ilkka & Rosenqvist Olli. Kymmenen kehityskertomusta Suomesta, Skotlannista, Norjasta ja Uudesta-Seelannista

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*
Website