MITEN MATKAILU VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEEN?

MITEN MATKAILIJA VOI HIDASTAA ILMASTONMUUTOKSEN ETENEMISTÄ?

Lentomatkustaminen ja ilmastonmuutos – matkailualan kuuma peruna

Usein siteeratun väittämän mukaan matkailu on maailman nopeimmin kasvava teollisuuden ala. YK:n turismijärjestö UN-WTO:n mukaan matkailu kasvoikin merkittävästi vuosina 1991-2002, kun kansainväliset vapaa-ajan matkat puolitoistakertaistuivat 700 miljoonaan vuosittaiseen matkaan. Ennuste matkailun kasvulle maailmassa vuosina 1995-2020 on 4,1% vuodessa, mutta erityisesti Kaakkois-Aasian alueelle suuntautuvan matkailun ennustetaan kasvavan vielä huomattavasti nopeammin. Koska valtaosa kansainvälisistä matkailijoista tulee läntisistä teollisuusmaista, tarkoittaa tämä väistämättä myös lentomatkustamisen lisääntymistä.

Lentomatkustamisen kasvu
Lentomatkustamisen kasvu on ollut vielä matkailun keskimääräistä kasvuakin nopeampaa, kun lentäminen on vallannut alaa muilta liikennemuodoilta. Tästä esimerkkinä on Euroopan unionin sisäinen lentoliikenne, joka ajalla 1980-2001 kasvoi keskimäärin 7,4% vuodessa matkustajakilometreillä mitattuna. Lentäminen lisääntyykin läntisissä teollisuusmaissa myös lyhyillä matkoilla, joilla raide- ja maantieliikenne olisivat käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Iso-Britannian liikenneministeriö arvioi, että maan sisäisen lentoliikenteen määrä tulee kaksinkertaistumaan v. 2015 ja kolminkertaistumaan v. 2030 mennessä. Samoilla linjoilla on myös lentokonevalmistaja Airbus, joka ennustaa maailmanlaajuisen matkustajaliikenteen kasvavan 2000-luvulla n. 4,5 % vuodessa.

Lentoliikenteen ilmastovaikutukset

Lentokoneet tuottavat samoja ilmastoon vaikuttavia päästöjä kuin muukin liikenne. Tärkeimpiä yhdisteitä ovat hiilidioksidi, (CO², n. 70 % päästöistä), vesihöyry (H₂O, hieman alle 30%), sekä typen oksidit (NOx), häkä (CO), rikin oksidit (SOx), epätäydellisesti palaneet hiilivedyt (VOC) ja pienhiukkaset (yhteensä alle 1% päästöistä).

Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöistä ei ole helposti saatavilla riippumatonta suoraa tietoa, mutta lentopolttoaineen kulutuksesta on pääteltävissä päästöjen suuruusluokka ja kehityksen suunta. On kuitenkin huomattava, että lentoliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt ovat lentokoneiden polttoaineenkulutusta suuremmat, kun koneiden rakentamiseen, huoltoon ja lentokenttien ylläpitoon käytetty energia huomioidaan.         

 Kriitikoiden mukaan lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä ja sitä myötä
ilmastonmuutoksesta on kuitenkin vähäinen. Yhdysvaltojen liikenneministeriön mukaan lentoliikenteen osuus maan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 10 %, ja
lentoliikenteen osuus siten vain n. 2,7 % maan kokonaispäästöistä.Lentoyhtiöiden edustajat ovatkin kiirehtineet muistuttamaan, että lentämisestä on tehty ilmastonmuutoksen syntipukki, vaikka sen osuus on todellisuudessa paljon teollisuutta ja muuta liikennettä pienempi.

Lentoliikenteen merkitys ilmastonmuutokselle on kuitenkin monisyisempi kuin ensi näkemältä vaikuttaa, sillä lentämisen osuus kokonaispäästöistä kasvaa, kun muita päästölähteitä karsitaan. Tähän on kiinnitetty huomiota myös viimeaikaisissa Kioton sopimuksen seurantakatsauksissa. YK:n Ilmastosihteeristön johtaja Richard Kinley sanoo, että maailmanlaajuinen liikenteen kasvu uhkaa minimoida muilla sektoreilla saavutetut päästöjen vähentämistavoitteet.

Uusien, aiempaa suurempien matkustajakoneiden käyttöönoton uskotaan parantavan
lentoliikenteen energiatehokkuutta, kun Airbusin A380 ja Boeingin vastaavan mallin
käyttöönoton odotetaan johtavan n. 2% säästöihin polttoaineenkulutuksessa
matkustajakilometriä kohden. Lentämisen jatkuva kasvu nielee kuitenkin saavutetun edun, ja matkustajalentoliikenteen polttoaineenkulutuksen arvioidaan kasvavan jatkossakin 2,5% vuosittain. Euroopan komission mukaan lentoliikenteen hiilidioksidi- ja muiden päästöjen määrät ovatkin kasvussa huolimatta polttotekniikan teknisestä kehityksestä. Lisäksi on tärkeää huomata, että länsimaisen, hyvin toimeentulevan kuluttajan kannalta lentomatkustaminen on merkittävin kasvihuonepäästöjä aiheuttava toiminto, jonka kasvuun hänen on mahdollista henkilökohtaisin valinnoin vaikuttaa. Lomamatkailuhan ei ole mitenkään välttämätöntä, vaikka vapaa-ajan matkat yleistyvät ja niiden vuoksi matkustettavat matkat pitenevät jatkuvasti.

Lentopolttoaine verolliseksi ja lentoliikenne päästökaupan piiriin?
Yhtenä suurimmista lentoliikenteen kasvua suosivista tekijöistä pidetään sen sulkemista
ilmastosopimusten ulkopuolelle. Kioton Ilmastosopimuksessa lentoliikenne mainitaan
sivumennen, mutta sitovia tavoitteita sen päästöille ei aseteta. Asiantuntijatahot ovatkin sitä mieltä, että lentoliikenteen saaminen päästökaupan piiriin olisi ainoa realistinen keino vaikuttaa sen päästöihin. Suurimpina esteinä tavoitteen toteutumiselle voidaan nähdä poliittisen tahdon puute sekä lentoliikenteen päästökaupan kustannusten kohdentaminen. Lentokoneiden liikkuminen useiden valtioiden alueella ja valtamerten yllä hämärtää rajaa siitä, kenen maksut tulisi maksaa ja kenelle.

YK:n Ympäristöohjelman UNEP:n kanta on, että erilaiset polttoaineen käyttöön perustuvat
verot ja maksut ovat tehokkaimpia ympäristömaksuja. Mikäli maksut välittyvät kuluttajille,
niiden voidaan katsoa ohjaavan käyttäytymistä ilmaston kannalta edullisempaan suuntaan. Lentomatkustaminen tulisi suhteellisesti kalliimmaksi, ja lentoyhtiöt joutuisivat kilpailemaan ekotehokkaampien lentojen tuottamiseksi. Lentoliikennettä suosii myös se, että lentopolttoaine on nykyisin verotonta kaikkialla maailmassa. Käytännössä lentoliikennettä siis subventoidaan huomattavilla summilla verrattuna raide- tai maantieliikenteeseen. Tästä huolimatta ala ei voi erityisen hyvin. Kilpailun vapauttaminen on tuonut viime vuosina yhä uusia toimijoita alalle, ja hintakilpailu on saanut yhä äärimmäisempiä muotoja. Lentoliikenteen kannattavuus onkin viime vuosina ollut jatkuvassa laskussa, ja useimpien lentoyhtiöiden toiminta on uhattuna taloudellisten
vaikeuksien vuoksi. Maailmalla on jo nähty useita merkittävien lentoyhtiöiden konkursseja, ja maailman suurin lentoyhtiö American Airlines on pelastunut vain Yhdysvaltojen hallituksen sekä yhtiön työntekijöiden jatkuvalla, avokätisellä tuella. Onkin siis kysyttävä, perustuuko lentomatkustamisen kasvu sen todellisiin kustannuksiin, vai ylläpidetäänkö paisuvaa teollisuudenalaa keinotekoisesti, ympäristön kustannuksella?

Lentomatkailun tulevaisuus
Lentomatkailun kasvun yhteys ilmastonmuutokseen on kiistatta tärkeä aihe, vaikka siitä
puhuminen herättää helposti suuria tunteita ja jyrkkiä vastalauseita. Matkailun merkitys
maailmanlaajuisena työllistäjänä on suuri ja palveluiden osuuden kokonaistuotannosta
kasvaessa yhä merkittävämpi. World Travel & Tourism Council’n (WTTC) arvioi, että
matkailusta saa suoraan elantonsa lähes 80 miljoonaa työntekijää, ja epäsuorasti siitä elää lisäksi n. 150 miljoonaa ihmistä maailmassa. Matkailuelinkeinon ja siitä suoraan riippuvaisten toimialojen (siivous, catering, kuljetuspalvelut) osuus maailman bruttokansantuotteesta on WTTC’n mukaan vuonna 2006 noin kymmenesosa. Mikäli lentoliikenne vähenisi oleellisesti, sillä olisi suoria vaikutuksia vähintäänkin kymmenien miljoonien ihmisten toimeentuloon. On kuitenkin syytä muistaa, että matkailualan työpaikat ovat nykyiselläänkin usein heikosti palkattuja ja suhdannearkoja sekä keskittyvät maihin, joissa työsuhdeturva on länsieurooppalaiseen tasoon verrattuna olematon. Lisäksi matkailualan omistus ja siten pääomavirrat ovat päätymässä kaikkialla maailmassa yhä harvempien suuryritysten käsiin, joiden sitoutuminen paikalliskulttuureja kunnioittavaan kestävään kehitykseen vaihtelee. Asiallinen, tosiasiat tunnustava ja käyttökelpoisia ratkaisuja etsivä keskustelu on välttämätöntä, jotta matkailuala ja matkaileva yleisö voisivat omalta osaltaan kantaa vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Tämän vuoksi Reilun matkailun yhdistys ry käynnistää kesäkuussa 2006 Matkailu ja ilmastonmuutos-tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena on nostaa tämä tärkeä aihe yleisön tietoisuuteen ja tarjota käytännön vaikutusmahdollisuuksia omia matkailupäätöksiä tehtäessä.

© Mari Mero, 2006.

Lähteet:
ASPO Newsletter 56, August 2005. Association for the Study of Peak Oil.
http://www.peakoil.net/
Euroopan komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja
sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle - Lentoliikenne ja ympäristö Kestävän kehityksen haasteet /KOM/99/0640
Intergovernmental Panel on Climate Change. http://www.ipcc.ch/
PlanetArk News: www.planetark.com
UN-WTO Tourism Highlights, 2004 edition.
UN-WTO World Tourism Barometer 3.10.2005
US Federal Aviation Administration, Office of Environment and Energy, "Aviation & Emissions: A Primer," January 2005.
World Travel and Tourism Council: www.wttc.org