Kestävän maaseutumatkailun kehittämistä Azerbaidžanissa

Kirjoittaja: Anna Satovuori

Yksi Reilun matkailun yhdistyksen toimintamuodoista on olla mukana erilaisissa verkostoissa ja hankkeissa. Yhdistys on ollut mukana suomalaisen Kestävä tulevaisuus ry:n (KeTu ry) kahdessa matkailun kehittämishankkeessa, joiden molempien ohjausryhmässä yhdistyksellä on ollut vaihtuva edustaja. Parhaillaan menossa on Ulkoministeriön rahoittama jatkohanke Kestävän matkailun ja paikallisen käsityöelinkeinon kehittäminen Azerbaidžanin maaseudulla. Muutama kuukausi sitten hankkeen ohjausryhmä teki välievaluaatiomatkan yhdelle kolmesta hankealueesta, Pohjois-Azerbaidžanissa sijaitsevaan Qubaan.

Hankkeen tarkoitus on kehittää kestävää matkailua ja tukea paikallisten käsityöelinkeinojen säilymistä sekä etenkin naisten työllistymistä matkailualalle pienyrittäjyyden kautta. Käytännössä hankkeessa kehitetään uusia matkailutuotteita, luodaan hankealueille markkinointistrategia, järjestetään koulutusta sekä kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä. Keskiössä ovat naiset, joiden asema patriarkaalisessa kulttuurissa ja etenkin maaseudulla on edelleen heikko. Suomessa hankkeesta vastaa KeTu ry:n kanssa Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Azerbaidžanissa hanketoimenpiteet toteuttaa kansalaisjärjestö Ekoloji Tarazliq.

Kansalaisjärjestöjen toiminta Azerbaidžanissa on autoritäärisen hallinnon myötä ajettu ahtaalle, mikä viivästytti hankkeen käynnistystä. Evaluaatiomatkan aikaan toimenpiteet olivatkin olleet käynnissä vasta vajaan vuoden ja siten niiden vaikuttavuutta oli vaikea arvioida. Ennen kaikkea matkan tarkoitus olikin tutustua uuteen hankealueeseen, joka ainoana ei ollut mukana edellisessä hankkeessa, sekä tavata hankehenkilöstöä ja hankkeen sidosryhmiä.

Luonnonvaroiltaan Azerbaidžan on rikas maa, joka saa suurimmat tulonsa öljystä. Vauraus ei kuitenkaan ole jakautunut lainkaan tasaisesti ja elintasoerot pääkaupunki Bakun ja muun maan välillä ovat räikeät. Epätasa-arvo on heijastunut myös matkailuun, jossa on toistaiseksi panostettu lähinnä Bakun kehittämiseen. Kaupungissa on toteutettu prameita rakennusprojekteja, kuten ympäri vuorokauden valaistu Flame Towers ja F1-rata sekä järjestetty suurtapahtumia, kuten “Euroopan kisat” 2015 ja Euroviisut 2012. Uusimmassa matkailustrategiassa kuitenkin myös maaseutumatkailu on nostettu ensimmäistä kertaa keskeiseksi kehittämiskohteeksi.

Vuoristomaisemaa Quban alueella. Kuva: Johannes Paavola

Tiivistahtinen matkamme alkoi Bakusta, jossa tapasimme ATMU-yliopiston (Azerbaijan Tourism and Management University) ja matkailuministeriön edustajia. Saimme kuulla yleisesti maassa käynnissä olevista toimista matkailun kehittämiseksi. Isona haasteena maaseudulla on tällä hetkellä palveluiden ja tuotteiden laatutaso. Maan matkailuministeriöllä onkin työn alla laatia kansalliset maaseutumatkailun standardit. Myös alan ammatillista koulutusta on tarkoitus kehittää.

Bakun virallisten tilaisuuksien jälkeen suuntasimme kohti Kaukasus-vuoristoa ja Qubaa. Bakun ja muun maan väliset elintasoerot tulevat hyvin näkyviksi miltei välittömästi Bakun jäädessä taakse. Maaseudulla kärsitään muun muassa työttömyydestä ja väestökadosta sekä näihin ilmiöihin liittyvistä sosiaalisista ongelmista. Yhä harvempi nuori jää maaseudulle ja samalla esimerkiksi perinteiset käsityötaidot jäävät siirtymättä sukupolvelta toiselle.

Quban alue on maatalousvaltaista ja vuoristokylien täplittämää aluetta, joka tunnetaan omenoistaan ja rikkaasta mattoperinteestä, jonka myös UNESCO on lisännyt aineettoman kulttuuriperinnön listaukseensa. Tapasimme kyseisen hankealueen paikallisen koordinaattorin, joka esitteli meille Qubaa ja kertoi hanketoimenpiteistä. Erityisen vaikuttava oli vierailu paikalliseen mattopajaan, joka on hankkeen tärkeä yhteistyökumppani. Pajassa koulutetaan paikallisia naisia ja tyttöjä perinteisessä matonkudonnassa mestari-kisälli -menetelmällä. Mattojen kuvasto ja symboliikka pohjaavat satoja vuosia vanhaan perinteeseen, jonka tutkimiseen pajan perustajat käyttivät vuosia aloittaessaan toimintaa. Pajan toiminnassa on vahva sosiaalinen ulottuvuus, sillä se tarjoaa esimerkiksi syrjäytymisvaarassa oleville tytöille mielekästä tekemistä ja koulutusta. Naisten tukeminen yhdistyy käsityöperinteen vaalimiseen ja pajalla olisi hyvät edellytykset toimia myös matkailijalle kiinnostavana showroom-tyyppisenä kohteena. Pääsimme tutustumaan myös pajan hiljattain perustamaan sivupisteeseen pienessä Alpanin vuoristokylässä, jossa koulutetaan parhaillaan 60 nuorta lähikylistä. Toimintaa on tarkoitus tulevaisuudetta laajentaa ja suunnitteilla on esimeriksi matkailijoille osallistavia kursseja paikallisen ruoanlaiton saloihin.

Paikallisia naisia kutomassa perinteisiä azerbaidzanilaisia mattoja. Kuva: Johannes Paavola

Hankealueelta palasimme vielä viimeiseksi päiväksi Bakuun ja keskustelimme hankkeen azerbaidžanilaisen koordinaattorin kanssa tulevista toimenpiteistä. Yhtenä seuraavana askeleena on koulutusten järjestäminen hankealueilla muun muassa yrittäjyystaidoissa. Lisäksi kaikille kolmelle hankealueelle on esimerkiksi tarkoitus perustaa matkailuyhdistys, joka kokoaa toimijat yhteen.

Omat haasteensa maaseutumatkailun kehittämiseen Azerbaidžanissa asettaa toimintaympäristö, jossa hallinto on vahvasti keskittynyt. Käytännössä kaiken kehittämisen, esimerkkinä hankkeessa laadittava markkinointisuunnitelma, on kuljettava matkailuministeriön syynin läpi. Neuvostoajalta periytynee myös ajattelutapa, että kaiken pitää olla aivan valmista ennen kuin asiakkaat voi toden teolla “päästää irti”. Suomalaisesta näkökulmasta taas toimintatapa tuntuu kovin kankealta.

Vaikka ulkopuolelta ei toki voi istuttaa kulttuuriin sopimattomia toimintamalleja, niin kansainvälisen hankkeen yksi vahvuus on, että Suomessa matkailun kehittämisessä toimiviksi osoittautuneita tapoja voidaan paikallisille esittää. Esimerkiksi ajatus tekemällä oppimisesta ja jonkinlaisten testimatkojen toteutus voisivat hyödyttää hanketta matkailutuotteiden kehittämisessä ja yhdeksi seuraavaksi toimenpiteeksi hankkeeseen ohjausryhmä esittikin testimatkoja. Tätä tekstiä kirjoitettaessa viimeisimpien kuulumisten mukaan opiskelijaryhmä Kajaanin ammattikorkeakoulusta onkin juuri vierailulla Qubassa, jossa he ovat yhdessä ATMU:n opiskelijoiden kanssa ideoineet matkapaketteja.

Paikallisten naisten valmistamia käsitöitä. Kuva: Kaisa Merilahti

Sen perusteella, mitä matkan aikana pääsimme näkemään on selvää, että Quban alueella on mahdollisuuksia luoda matkailijaa kiinnostavia tuotteita, joissa resursseja hyödynnetään kestävällä tavalla. Esimerkiksi matto- ja käsityöperinteen ympärille rakentuvat tuotteet voisivat myös hyvinkin tukea perinteen säilymistä ja arvostusta myös nuorten keskuudessa ja luoda etenkin naisille uusia työmahdollisuuksia. Oli hienoa tavata myös motivoituneita ja omistautuneita hankkeessa toimivia ihmisiä niin Bakussa kuin varsinaisella hankealueella.

Kaukasuksen alue yleisemmin on viime vuosina kasvattanut suosiotaan matkailijoiden keskuudessa. Azerbaidžanin naapurimaassa Georgiassa on puhuttu jo varsinaisesta turismibuumista, joka on herättänyt myös huolta hallitsemattomasta kasvusta ja matkailun hyödyistä. Azerbaidžan on vielä tuntemattomampi eikä matkailijamäärien kasvu ole vielä räjähtänyt käsiin. Maassa on kuitenkin runsaasti matkailupotentiaalia sekä luonnon että kulttuurin saralla. On hyvä, että tätä potentiaalia pyritään kehittämään juuri tämänkaltaisilla hankkeilla, joissa painotetaan pienimuotoisen yrittäjyyden, naisten aseman ja työllistymisen sekä kulttuuriperinnön vaalimisen tukemista.

Lisää hankkeesta voit lukea Kestävä tulevaisuus ry:n sivuilta: http://www.ketury.org/

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*
Website