Huomisen matkailun (virtuaaliset) mahdollisuudet

Kirjoittaja: Oona Simolin

Museoita tavataan pitää paikkoina, jotka kertovat kävijöille menneisyydestä. Tänä vuonna kansainvälisen huomion keskipisteenä olleesta Rio de Janeirosta löytyy kuitenkin museo, jossa tämä asetelma on käännetty päälaelleen. Museu do Amanhã eli huomisen museo esittelee tieteen ja teknologian avulla niitä mahdollisia tulevaisuuksia, joita ihmiskunnalla voi olla edessään. Museossa kävijä pääsee esimerkiksi kokeilemaan pelejä, joissa hän voi päättää maapallon tulevaisuudesta ratkaisujensa kautta. Näyttelyn kuraattori kertoo The Guardianin haastattelussa näyttelyn pyrkivän herättämään kävijöissä halun vaikuttaa – tapahtui se sitten inspiraation tai turhautumisen tunteiden kautta.

Lisätyn todellisuuden (augmented reality) mahdollisuudet herättävät paljon odotuksia myös matkailualalla. Las Vegas on yksi edelläkävijäkohteista sekä virtuaalitodellisuuden että 360-videoiden hyödyntämisessä. Vielä ei ole selvää, miten virtuaalimatkailu vaikuttaa perinteiseen matkailubisnekseen. Jotkut arvelevat, että virtuaalikokemukset toimivat matkailun lisääjinä samaan tapaan kuin muukin mainonta.

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna matkailuteollisuus on vaikeiden kysymysten äärellä. Kun vauraus lisääntyy kehittyvissä maissa, syntyy uusia matkailuelämyksiä janoavia markkinoita. Samalla halpalentoihin ja liikkumisen vapauteen tottuneet teollisuusmaiden asukkaat reissaavat ulkomailla yhä kiihtyvään tahtiin. Matkustusinto näkyy kasvaneiden ilmastopäästöjen lisäksi myös kohteiden kulumisena. Siksi uutisista onkin saanut lukea tänä vuonna monien kohteiden asettamista rajoituksista. Esimerkiksi Baleaarien saaret eli Mallorca, Menorca, Ibiza ja Formantera alkoivat kesällä kerätä matkailijoilta kestävän matkailun veroa. Thaimaa puolestaan päätti keväällä sulkea Koh Tachain saaren matkailijoilta ympäristön kulumisen vuoksi.

20981907265_7c1ac0093a_z

Bhutaniin pääsee vain hinnakkaan matkapaketin ostamalla. Maa pyrkii rajoittamaan matkailua voimakkaasti: vuonna 2014 kävijöitä oli vain noin 133 000. Kuva: Genke Kenny Hans (CC 0)

Maailman matkailujärjestö UNWTO on ennustanut, että vuonna 2030 maailmassa tehdään 1,8 miljardia kansainvälistä matkaa. Vuonna 1950 maasta toiseen matkusti 25 miljoonaa henkilöä. Matkailun kasvu on niin räjähdysmäistä, että ainakin suositut kohteet joutuvat ennemmin tai myöhemmin miettimään, millaisia tulevaisuuksia niillä on edessään. On hyvin todennäköistä, että tämän mietinnän tuloksena yhä useampi paikka pyrkii tulevaisuudessa rajoittamaan kävijämääriä eri keinoin.

Matkailuelämyksiä tuoksuineen, makuineen ja tuntemuksineen on tietenkin äärimmäisen vaikea korvata millään teknologialla. Mutta entä jos tulevaisuudessa kyse ei olekaan virtuaalivaihtoehtoon tyytymisestä vaan siitä, että fyysiseen siirtymiseen ei ole varaa kuin yhteiskunnan varakkaimmilla, jotka pystyvät pulittamaan vaaditut pääsymaksut, viisumit tai verot? Tämän keskustelua herättäneen ajatuksen esitti toimittaja Sean Thomas kolumnissaan, joka oli otsikoitu rohkeasti ”I have seen the future of tourism, and it’s designed to keep you out”.

Brasilialainen huomisen museo on ottanut tehtäväkseen juuri sen, mitä useamman museon ja matkakohteen soisi tekevän: se haluaa luoda elämyksiä vaikuttaakseen tulevaisuuteen, ei viihtymisen itsensä vuoksi. On selvää, että muutosta tarvittaisiin esimerkiksi nopeatempoiseen, piipahduksenomaisia matkoja suosivaan kulutustyyliin. Isossa kuvassa tämän päivän kulutusvalinnat voivat vaikuttaa siihen, kuinka loppuun kulutettuja paikkoja nykyihmiset jättävät jälkeensä – ja pääseekö niihin ylipäätään vierailemaan muuten kuin virtuaalilasien avulla.

 

Kirjoittajasta: Oona on RMY:n aktiivijäsen, joka opiskelee matkailun liikkeenjohtoa ja tekee Helsingin yliopistoon folkloristiikan oppiaineeseen gradua maailmanperintöarvojen roolista Suomenlinnan matkailun kehittämisessä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*
*
Website