Reilun matkailun lähettiläskoulutus

Järjestämme jälleen Reilun matkailun lähettiläs -koulutuksen lauantaina 4.2.2017. Ilmoittautuminen on nyt käynnissä!

Koulutus järjestetään Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä Helsingissä
(Ratapihantie 13, tila 1007) noin klo 9-16. Päivän aikana perehdytään yleisesti
vastuulliseen matkailuun ja käsitellään muun muassa matkailun suhdetta köyhyyteen sekä lasten ja eläinten oikeuksia matkailussa.

Koulutus on kaikille avoin ja sen hinta on 30 euroa (opiskelijat 15 euroa). Mukaan mahtuu 25 ensimmäisenä ilmoittautunutta, joten kannattaa olla nopea! Voit ilmoittautua lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info(at)reilumatkailu.fi. Kirjoitathan viestin otsikkokenttään “Ilmoittautuminen koulutukseen”.

Luennoitsijoina toimivat Reilun matkailun yhdistyksen asiantuntijat. Luvassa siis varmasti kiinnostavia näkökulmia ja keskusteluja!

 

Retkituotteena ihmiselämä

Kirjoittaja: Päivi Suutari

Maailmalla liikkuessaan törmää edelleenkin retkiin, joihin kuuluu vierailu paikallisessa lastenkodissa. Tällaisen matkailupalvelun eettisyyttä voi testata miettimällä, tuntuisiko se sopivalta myös omassa kotimaassa. Kokeillaanpa. Siirretään lastenkotivierailua vastaava tilanne suomalaiseen vanhusten hoivakotiin.

Hoivakoti X on tehnyt sopimuksen suomalaisen incoming-matkatoimiston kanssa. Kerran viikossa parinkymmenen hengen aasialainen turistiryhmä tulee eteläsuomalaiseen hoivakotiin retkelle, josta aasialainen matkanjärjestäjä maksaa sovitun summan. Turisteja pyydetään myös jättämään omantuntonsa mukaan rahaa ovensuussa olevaan säästöpossuun.

On tiistai ja turistiryhmän vierailun aika. Vaikka hoitajamitoitus on tavanomaiseen tapaan niukka, seisoo osastonhoitaja Sirpa odottamassa jälleen kerran uutta ryhmää. Bussi tulee etuajassa, mistä johtuen ruokailu on vielä kesken.

86-vuotias Kerttu hermostuu alkaneesta hälinästä. Hänen kätensä ja suunsa eivät suostu yhteistyöhön. Turisti ottaa videokuvaa, jossa Kertun mustikkakeitto valuu veren kaltaisena norona kertakäyttöiselle ruokalapulle. Muu ryhmä seisoo ringissä ruokailuhuoneessa. Voi vanhusraukkoja täällä Suomessa. On tämä paljon pahempaa kuin mitä etukäteen pystyi kuvittelemaan. Onneksi meillä ei ole tällaista, vaan vanhuksemme saavat asua läheistensä perheissä.

Joku ikuistaa itsensä samaan kuvaan pyörätuolissa istuvan, muistisairauden ja monien lääkkeiden uuvuttaman Yrjön kanssa. Hetken päästä kuva siirtyy sosiaaliseen mediaan hästägeillä ”visitingfinland”, ”oldpeopleshomeinfinland” ja ”traveltuesday”.

Pari turistia aivastelee maapallon toiselta laidalta mukanaan tuomia pöpöjä hihaansa kohti. Osa pärskeistä menee ohi. Sirpa kertoo, että hoivakodissakin tavataan parhaillaan tauteja, kuten keuhkokuumetta. Lisäpöpöjä ei toivota. Keuhkokuumeesta kuultuaan osa ryhmäläisistä alkaa jo hivuttautua kohti ulko-ovea. Monen turistin mielestä 90-vuotias, vaipoissa kulkeva Airi oli niin suloinen, että eteisen säästöpossu saa tavanomaista runsaammin täytettä. Lähtiessä ennättää vielä ottaa pari kuvaa ja tehdä kiperiä kysymyksiä vanhusten taustoista ja hoidosta.

Ryhmän poistumisen jälkeen hoivakodissa alkaa siivoustyö, sillä ryhmä kantoi sisälle melkoisen kasan kuraa. Yrjön pitäisi saada apua vessakäyntiin, mutta kukaan ei ehdi. Turistiryhmän vierailu sekoittaa arjen aina hetkeksi, ja apukäsiä on liian vähän. Matkailijoiden retki jatkuu kauppakeskukseen. Shoppaillessa karistuvat vierailun aiheuttamat tunteet pois mielistä.

Turisteille tapahtuma oli ainutkertainen, mutta hoivakodin asukkailla sama toistuu pelkästään tämän yhden matkanjärjestäjän toimesta 52 kertaa vuodessa. Se on yhtä kuin 1040 valokuvaavaa, pärskivää, elinolosuhteita kauhistelevaa ja hoitajien aikaa sitovaa muukalaista vanhusten omassa kodissa joka ikinen vuosi.

Onneksi tarina on keksitty ja Kerttu, Yrjö ja Airi saavat asua hoivakodissaan ilman, että heistä tulee tahtomattaan ja tietämättään sometähtiä. Monelle kehittyvän maan lastenkodissa asuvalle lapselle ja laitoshenkilökunnalle tällaiset tilanteet ovat kuitenkin arkipäivää.

Joskus voi käydä niinkin, että paikalliseen säästöpossuun kertyneet rahat päätyvät toisaalle kuin piti. Lapset saavat retkibisneksestä vain henkiset roskat: aiempaa vakavamman kiintymyssuhdehäiriön, jonka aiheuttamaa käytöstä moni turisti pitää tietämättään suloisena ja ruokkii ihailullaan lisää vääristyneen vuorovaikutuksen kierrettä.

Matkailubisnekseen kuuluva retki lastenkotiin maapallon toisella laidalla ei ole sen eettisempi ajatus kuin kepeä turistiretki suomalaiseen hoivakotiin. Matkatoimiston tarjoama pintaraapaisu laitoselämään asettaa turistien ja paikallisten ihmisten valtasuhteet vinksalleen.

Lastenkoti ei ole matkailijanähtävyys, vaan haavoittuvassa asemassa olevien lasten ainoa suojapaikka. Maanosasta riippumatta.

 

Kirjoittaja Päivi Suutari on matkailuliiketoiminnan ja -markkinoinnin yrittäjä, eettisen matkailun puolestapuhuja ja Adoptioperheet-lehden toimitussihteeri.

 

Lähiruoka – reilun matkailijan valinta

Kirjoittaja: Mari Holopainen

Ruoka, se ihana osa matkaa, on hyvin konkreettinen osa myös elämystä. Ruokailu on oivallinen tilaisuus tehdä reilu valinta matkalla. Kotimaassa ” Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään” (MTK 2011).

Valitessasi lähiruokaravintolan tai ostaessasi tuliaisia elintarvikealan pienyrittäjiltä tai suoraan tiloilta tuet paikallistaloutta, työllisyyttä ja ruokakulttuuria. Lähiruoan etu on sen lyhyt jakeluketju joka vähentää säilöntäaineiden tarvetta sekä läpinäkyvä tuotanto, mikä on iloksemme Suomessa kaikkiaan hyvällä mallilla. Nämä seikat lisäävät lähiruoan turvallisuutta. Lähiruoka on usein myös vähemmän käsiteltyä ja hyödyntää kunkin paikkakunnan tai alueen raaka-aineita, makuja ja osaamista. Eli vaikutukset ovat moninaiset niin terveyteesi kuin yhteiskuntaankin. Lisäksi pienyritysten tuotteista voi löytää ilahduttavan omaleimaisia, korkealaatuisia tuotteita.

Jos eri paikkakuntien tarjontaa haluaa tarkastella ennen matkalle lähtöä, lähiruokaa tarjoavia ravintoloita löytää muiden muassa Makujen Suomi /Taste of Finland –sivustolta. Esitellyistä ravintoloista löytyy kaupunkien menut monipuolisine, vuodenaikoja korostavine raaka-aineineen. Myös paikallisen ruoan valmistus yhdessä on lomamatkalla mukava ohjelmanumero, jota jotkut matkailuyritykset tarjoavat. Miltä kuulostaisi vaikka oppia Saaristolaismakujen parhaat salaisuudet tai osallistuminen ”Piiroo kouluun” Pohjois-Karjalassa?

Jos innostut tekemään ruoasta koko kotimaanmatkan teeman, on Maakuntien parhaat -sivustolle koottu valmiiksi muutamia ruokaan perustuvia kiertomatkareittejä ja erilaisia vierailukohteita autoilijoille. Pistäytymiset viinitiloilla, pienjuustoloissa, toreilla ja ruokatapahtumissa avaavat lähiruoan monipuolista makumaailmaa. Vuodesta 2011 järjestetty lähiruoan suurtapahtuma Herkkujen Suomi, Helsingissä lienee lähiruokatapahtumista tunnetuin.

Eettisestä kuluttamisesta kaiken kaikkiaan puhutaan nyt paljon. Siinä missä toisen motivaatio on ympäristön suojelu ilmansaasteelta ja jätteeltä, toinen kiinnittää huomiota työllisyyteen, eläinten oloihin tai ruoan puhtauteen. Joskus valintoja tehdessä valtaa ristiriitainen tunne: kenen hyötyä tulisi ajatella eniten? Lähiruoka on yksi hyvä vaihtoehto monelta kannalta. Ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostus Suomea kohtaan on kasvussa; Suomi rankattiin kolmanneksi Lonely Planetin vuoden 2017 kiinnostavimpien matkailukohteiden listalla. Kun seuraavan kerran pääset antamaan vinkkejä ulkomaalaiselle matkailijalle tai ystävälle hyvistä ruokapaikoista, muistathan lähiruoan?

 

Kirjoittaja Mari Holopainen (YTM, matkailututkimus), projektipäällikkö (Jamk) vuodesta 2011 erilaisissa hyvinvointi- ja kulttuurimatkailuhankkeissa. RMY:n Kestävän matkailun lähettiläs vuodesta 2011.

 

Muita lähteitä:

Lähi- ja Luomuruokahakemisto

Aitoja makuja

Lähiruokaa – totta kai! – Hallituksen lähiruokaohjelma ja lähiruokasektorin kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020